Älylän alueeksi on määritelty Ruusupuiston, Haapamäen junaradan, Oksalankujan, Mattilan tilan ja Kramsunkadun yläosan rajaama alue. Huvilamaisen rakennuskantansa 1900-luvun alussa saanut alue on vahvimmin liitetty Jyväskylän seminaarin ja Lyseon lehtoreiden asumaksi alueeksi, mutta vahvan vaikutuksen Älylän julkiseen ilmeeseen ovat antaneet myös monet taidemaalarit.Älylän Ruusupuistossa sijaitsee myös Keski-Suomen museo, jonka 7.6. avautuva kesänäyttely ”Älylän näkymät” koostuu Älylän kaupunginosan sisä- ja ulkokuvista älyläläisten taiteilijoiden kuvaamana. Näyttely on avoinna 31.8. saakka.
Pisimpään heistä vaikuttivat tuotteliaat taidemaalarit Urho Lehtinen ja Jonas Heiska sekä tämän tytär Vappu Heiska.
Valtakunnallisesti huomatun taidemaalarin Väinö Hämäläisen yksi talvikausi Älylässä tuotti myös muutamia näkymiä asumansa Jussilan talon ympäristöstä. Älylässä asuneiden seminaarin piirustuksenlehtori Toivo Salervon akvarelleja ja Lyseon piirustuksenopettaja Siiri Bremerin kuvaamia kotiympäristöjä on myös esillä.
Nuorin mukaan valittu taiteilija on Kramsunkadun yläpäässä parisenkymmentä vuotta asunut Matti Särkkä. Hänen näkymänsä Älylästä välittävät viime vuosikymmenten tunnelmia.
Älylässä Kramsunkadun varressa sijaitsee myös Heiskan taiteilijakoti, jonka rakensi taidemaalari Jonas Heiska 1912. Kodin esineistö, taide- ja kirjakokoelmineen sekä valokuvineen tarjoaa tilaisuuden tutustua Heiskan taiteilijaperheen elämään aidossa kotiympäristössä kahden sukupolven ajan.
www.jyvaskyla.fi/keskisuomenmuseo
Kuva: Jonas Heiskan ”Iltajuna Haapamäelle” -teos kuvaa Heiskan ateljeen kulmaa Jyväsjärven suuntaan. Työ löytyy Keski-Suomen museon "Älylän näkymät" -näyttelystä.
Jonas Heiska
Tämä juttu on julkaistu Jyväskylä-tiedotuslehdessä 27.5.2008.