Jyväskylä-lehti

Kesä on kiusallisten eläintartuntojen aikaa

Karkotteita, hansikkaita, hengityssuojia ja lievittäviä lääkkeitä kannattaa käyttää, kun liikkuu luonnossa ja saa oireita

Kesä on matkailun, puutarhanhoidon ja luonnossa rentoutumisen aikaa. Terveysasemilla nähdään toinenkin puoli: eläinten aiheuttamat harmit ihmiselle.
Esimerkiksi lintukirppujen aiheuttamat ihottumat aiheuttavat usein hämmennystä alkukesästä.
– Kirpun puremille altistuu vaikkapa istuessa parvekkeella, jonka räystäällä on vanha pesä tai puutarhassa. Kirpun puremaa ei tunne, mutta seuraavana päivänä iholla on riveissä punaisia kutisevia paukamia, Kyllön terveysaseman apulaisylilääkäri Sakari Ritala kertoo.

Entisaikojen epämiellyttävää talojen vierasta, ludetta eli lutikkaa on jälleen tavattu Suomessakin. Sen puremajälki on samankaltainen kuin lintukirpun.
– Matkaillessa ulkomailla varsinkin köyhemmissä maissa ja kotimaassakin voi kiinnittää huomiota, jos patjassa ja sängyssä näkyy ruskeita läikkiä, kertoo Ritala.

Hyönteisten puremat eivät yleensä ole vaarallisia, ellei kutisevia paukamia ole tullut kynsillä raavittua niin, että iho on mennyt rikki ja tulehdus pääsee leviämään. Kun puremat tai pistojäljet alkavat kutista, kannattaa iholle levittää hydrokortisonia ja ottaa tablettina antihistamiinia. Jos tulehdusalue on yli kahden euron kolikon suuruinen, märkivä ja rupinen, voidaan tarvita antibioottihoitoa eli lääkärissä käyntiä.

Hyönteiset toimivat välittäjinä

Joskus käy kuitenkin niin huono tuuri, että juuri omalle iholle päässyt hyttynen on aiemmin pistänyt jänistä, joka sairastaa jänisruttoa. Tai lintua, joka kantaa alfaviruksiin kuuluvaa Sindbis-viruksen lähisukulaista – tämä virus aiheuttaa Pogostan tautia. Jänisrutto ja Pogostan tauti aiheuttavat ihottumaa ja kuumetta, Pogostan tauti myös nivelkipuja.

Itseään ei siis edes siedätysmielessä kannata syöttää hyttysille, vaan karkotteita on syytä käyttää.

Lintukirpuilta ja samalla myös salmonellalta kannattaa suojautua ainakin linnunpönttöjä tyhjentäessä hansikkailla ja peittävillä vaatteilla.

Etäisyyttä myyriin, koiriin ja jäniksiin

Suojautuminen on järkevää myös isompia luonnoneläimiä kohdattaessa. Kesäasuntoja ja varastoja loppukesästä ja syksyllä siivotessa saattaa altistua myyrien levittämälle myyräkuumeelle.

– Jos rakennuksessa voi olla myyriä, kannattaa käyttää siivotessa hengityssuojainta, sillä myyräkuume leviää hengityksen kautta, Ritala kertoo.

– Irti olevat koirat ovat todellinen riski monissa maissa, sillä vesikauhu voi olla hyvinkin vaarallinen tauti. Lapsia ei pidä päästää silittämään tällaisia koiria. Ja jänisruton voi saada jänikseltä suoraankin ja juuri sairaat jäniksethän ovat usein tuttavallisempia, eivät pelkää ihmistä ja jäävät helpommin auton alle. Yliajettua jänistä ei siis pidä paljain käsin siirtää sivuun vaan vaikkapa kepeillä, eikä hengityssuojainkaan ole lainkaan liioittelua, Ritala kertoo.

Varo kesällä myös näitä

Kesällä kannattaa myös varoa jättiputkeksi ja ukonputkeksi kutsuttua kasvia pihassa, metsässä tai lasten leikkipaikoilla. Se on koiranputkea muistuttava, mutta jopa 2,5 –metriseksi kasvava, vaikeasti hävitettävissä oleva kasvi. Sen varren sisältämä neste tekee ihon hyvin aurinkoherkäksi. Jos nestettä on päässyt iholle, voi iho tällä alueella palaa nopeasti auringonvalon vaikutuksesta rakkuloille.

Auringolta tulee suojautua hyvin, jos käyttää kesällä auringonvalon vaikutukselle altistavia lääkkeitä. Esimerkiksi doksisykliiniä sisältävä antibiootti on tällainen lääke.
Rakkuloille asti palanut iho hoidetaan apteekista saatavilla rasvasidoksilla.

--------

Terveyskeskuksille oma potilaslehti

Uusi, julkisten terveyspalvelujen ilmaislehti ”Terve potilas” ilmestyy ensimmäistä kertaa toukokuussa. Siinä on noin 50 sivua ja se ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehti tulee yleiseen jakeluun terveysasemille, neuvoloihin, hammashoitoloihin ja terveyskeskussairaalaan.

Lehti tarjoaa puolueetonta ja luotettavaa tietoa terveydestä. Ensimmäisen lehden teemoja ovat muun muassa allergia, keuhkoahtaumatauti, diabeetikon ruokavalio, kesäliikunta, auringolta suojautuminen sekä lasten hampaiden hoito.

Lehti rakentaa luottamusta ja se toimii yhtenä yhteydenpitokanavana potilaisiin. Tavoitteena on antaa tietoa ja tukea ihmisiä ottamaan enemmän vastuuta omasta terveydestään.


Kuva: Lintukirput viihtyvät lintujen pesissä. Vaarattomat mutta kutisevat paukamat nousevat viiveellä. Ilkka Pietarinen

Arja Liinamaa

Tämä juttu on julkaistu Jyväskylä-tiedotuslehdessä 27.5.2008.