Elinvoimaa ja viihtyisyyttä lähimetsiin

Kaupungin lähimetsiä hoidetaan tekemällä alueellisia harvennushakkuita ja alusmetsän raivauksia. Hoitoalueilta poistetaan samalla myös tontteja varjostavia, asukkaita häiritseviä ja huonokuntoisia puita. Hoitotöiden tavoitteena on kasvutilan varmistaminen hyväkuntoisille puille ja parantaa näin metsien elinvoimaisuutta. Alusmetsän raivauksella huolehditaan metsän viihtyisyydestä ja maisemallisuudesta.

Hoidon suunnittelu

Lähimetsien hoitoa ohjaa vuosi sitten valmistunut kaupungin metsäsuunnitelma. Suunnitelman tarkoituksena on ollut metsien hoidon ja käytön kehittäminen kaupungin ja sen asukkaiden parhaaksi.

Lähimetsien hoidossa erityispiirteinä ovat asukkaiden toiveet, metsänhoidollisen tarpeet ja asemakaavamerkinnän mukaiset tarpeet. Huomioon otetaan myös metsän viihtyisyys-, maisema- ja suoja-arvot. Talousmetsistä poiketen lähimetsille ei aseteta taloudellisia tuottovaatimuksia.
Asukkaiden tekemissä toiveissa yleisimpiä syitä puun kaatoon ovat olleet varjostus, vaarallisuus ja maisemalliset syyt. Suurin osa toiveista on voitu toteuttaa.

Suunnittelussa on pyritty avoimuuteen ja vuorovaikutteisuuteen. Metsäsuunnitelman teon yhteydessä asukkailla on ollut mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmaan ja saada lisätietoa suunnittelutyöstä yleisö- ja asukastilaisuuksissa. Tilaisuuksissa käyty keskustelu, asukaspalaute ja mielipidekyselyt on otettu huomioon metsien hoitoa suunniteltaessa. Tätä tietoa hyödynnetään myös lähimetsien hoidossa.

Kaksi kaupunginosaa vuodessa

Hoitosuunnitelman mukaisesti koko kaupungin lähimetsät käydään läpi noin kymmenen vuoden aikana. Työt etenevät vuosittain keskimäärin kaksi kaupunginosaa kerrallaan. Nykyisen suunnitelman mukaiset työt on aloitettu vuonna 2000 ja ne valmistuvat 2011. Uusien kaupunginosien rakentaminen aiheuttaa luonnollisesti muutoksia suunnitelmiin. Ensitalvena työt tapahtuvat Kaijanlammen, Sarvivuoren ja Säynätsalon pääsaaren alueilla.

Lähimetsänsä harvennusta tai yksittäisen puun kaatoa toivovalle asukkaalle voi tulla yllätyksenä se, että oma lähimetsä voi olla hoitovuorossa vasta vuosien kuluttua. Suunnitelman ohi voidaan kuitenkin kaataa vaarallisia puita. Niistä kannattaa ottaa yhteyttä metsäpalveluihin erityisesti jos puut ovat kulkureiteillä tai uhkaavat asutusta ja ihmisiä. Ammattimetsurit hoitavat tällaiset kohteet nopeasti ja turvallisesti. Myös rakennustöiden takia voidaan joutua tekemään suunnitelman ulkopuolisia hakkuita.

Palautetta toivotaan

Hoitotoimenpiteiden jälkeen saaduissa palautteissa asukkaat ovat pitäneet lähimetsien hoitoa tärkeänä ja toimenpiteiden on koettu lisänneen metsien viihtyisyyttä. Alueille jaettuja tiedotteita on pidetty tärkeinä, samoin mahdollisuutta vaikuttaa toimenpiteisiin.
Palautetta on tullut runsaasti ja siitä saatua tietoa hyödynnetään tulevissakin hoitotoimissa.

Lisätietoja lähimetsien hoidosta:
www.jkl.fi/yhdyskuntatoimi/tonttiosasto/metsat/lahimetsat
Metsätalousinsinööri Antti Lindström,
p. 625 276

--------

Rainer on Suomen suurin kuusi

Taka-Keljossa kasvaa Suomen suurin kuusi. Raineriksi nimetty kuusi kasvaa viiden kilometrin päässä keskustasta, kaupungin omistamassa metsässä. Ronsuntaipaleentieltä johtaa 100 metrin mittainen opastettu polku jättiläiskuusen luokse.

Kuusen mittaus on tehty tarkalla menetelmällä. Puuhun kiivenneen metsurin toimesta puun ympärysmitta on mitattu kahden metrin välein. Näin saatu mittaus on tarkempi kuin pelkkä maasta käsin tehty laskelma.

Rainer on mittausten mukaan tilavuudeltaan Suomen suurin. Se ei ole siis paksuin tai korkein kuusi. Pieni ei tämä kuusikaan ole, kun korkeutta sillä oli toukokuussa 2007 mitattaessa 36,8 metriä ja ympärysmittaakin paksuimmillaan yli kolme metriä. Tasaisesta rungon muodosta seuraa ennätyksellinen 10,2 kuutiometrin tilavuus. 100-vuotias ja hyväkuntoinen Rainer jatkaa yhä kasvuaan.

Kartta Rainerin luokse ja muuta tietoa jättiläiskuusesta selviää siitä tehdystä esitteestä. Linkki jättiläiskuusi Rainerin esitteeseen löytyy metsäpalvelujen internetsivulta osoitteesta www.jkl.fi/yhdyskuntatoimi/tonttiosasto/metsat.

Kuva (yllä): Mauri Saastamoinen raivasi Nenäinniemen rantoja aurinkoisena syyspäivänä. Maisemat siistiytyvät lähimetsiä hoidettaessa. Ilkka Pietarinen
Kuva (alla): Metsuri kiipeämässä kohti Rainerin latvaa. Markku Puttonen


Juhana Konttinen

Tämä juttu on julkaistu Jyväskylä-tiedotuslehdessä 29.8.2007.