Jyväskylä-lehti

Tähti tuikkii kiinaksi

Erilaiset kulttuurit opettavat vuorovaikutusta

Perinteet rikastavat toisiaan, kun Päivärinteen päiväkodin eri kulttuuri- ja kieliryhmiin kuuluvat lapset viettävät yhteisiä lauluhetkiä.

- 4-6-vuotiaiden ryhmä opettelee Tuiki tuiki tähtösen kiinan kielellä. Hämä-hämä-häkin olemme opetelleet englannin kielellä. Ja viittomakieltä osaava lapsi saa usein kertoa meille muille, miten eri asiat viitotaan, kuvaa lastentarhanopettaja Sirkku Aihos Päivärinteen päiväkodista.
Kulttuurien moninaisuus on jyväskyläläisissäkin päiväkodeissa, kouluissa ja katukuvassa selvä asia.

Sirkku Aihos ja opetustoimessa työskentelevä suunnittelija Tiina Laine arvioivat, että jokaisessa päiväkoti- tai kouluryhmässä on ainakin yksi jonkun muun kuin perisuomalaisen kulttuuritaustan omaava lapsi.

Päivärinteen päiväkodin 35:stä lapsesta noin kymmenellä on suomen rinnalla yksi tai useampi kieli, jota he käyttävät perheensä, sukulaisten tai tuttavien kanssa.

Kielten paljous rikastaa

Aikainen tutustuminen eri kieliin ja kulttuureihin saattaa tuottaa pikkuhiljaa uudenlaisen jyväskyläläis-suomalaisen sukupolven.

Luottamus kommunikointiin ja myönteinen asenne erilaisuuteen syntyy jo päivähoidossa, kun lapsi on tekemisissä erilaisten ja eri kieltä puhuvien kavereiden kanssa.

- Monikieliset lapset kasvavat ymmärtämään, että kieli on vuorovaikutuksen ylläpitämisen väline. Kielioppi ei ole tärkeää, vaan se, mitä kieltä käyttämällä saadaan aikaan, Tiina Laine toteaa.
Jähmeä suomalainen, joka vaikenee kolmella kielellä, voi tulevaisuudessa olla avoin, eloisa ja rohkea.

Maahanmuuttajataustaisilla perheillä on oikeus tulkkipalveluun kodin, päivähoidon ja koulun välisessä yhteistyössä. Tulkin käyttäminen on tärkeää sekä työntekijän, vanhempien, että lasten oikeusturvan vuoksi.

- Omakielinen tulkki tilataan Keski-Suomen tulkkikeskuksesta. Tärkeät keskustelut tulee käydä kielellä, jota oppilas ja kaikki perheenjäsenet varmasti ymmärtävät, Tiina Laine kertoo.
Ryhmiin on mahdollista saada myös kieliavustajia.

Yleistämisestä tiedostamiseen

Ihmisten on vaikea hyväksyä erilaisuutta massa arkielämässä.

- Helposti käy yhden huonon kokemuksen jälkeen niin, että kuvitellaan muidenkin samaaan kulttuuritaustaan kuuluvien aiheuttavan samoja pettymyksiä, sanoo Sirkku Aihos.
Aikuisten kannattaa miettiä, millaisia erilaisuuteen liittyviä asenteita he siirtävät lapsiinsa.

- Mistä vitsaillaan, puhutaanko jostain maasta tai sieltä kotoisin olevista ihmisistä yleistävään tai negatiiviseen tapaan. Erojen sijaan olisi hyvä nähdä, että lopulta kaikki ihmiset ovat hyvin samanlaisia. Oman supisuomalaisenkin lapsen lähtökohdat ovat erilaisia kuin jonkun toisen. Emmehän hyväksy näihinkään eroihin liittyvää ihmisten luokittelua, Tiina Laine pohtii.

Joka kulttuuri on arvokas

Kouluissa oppilaille annetaan oman äidinkielen opetusta, jos suomi ei ole oppilaan äidinkieli.
Mutta arvokasta ei ole ainoastaan muualta tänne tulleiden kieli ja kulttuuri. Suomalaisuus on kuitenkin suomalaisen koulun valtti.

- Esimerkiksi useissa kouluissa ja päiväkodeissa on päädytty edelleenkin perinteisiin joulujuhliin, jossa kristillisellä sanomalla on keskeinen osa, Sirkku Aihos kertoo.

Arvokkaita omia perinteitä ei tarvitse kansainvälisyydessä hukata. Erilaisten kulttuurien arvostamiseen kuuluu omienkin taustojen tunteminen ja kunnioittaminen.


Kuva: Milka Määttänen (vas.), Ilona Laine, Vilma Eskelinen ja Elina Hänninen ovat Päivärinteen päiväkodin ilopilkkuja. Ilkka Pietarinen

Arja Liinamaa

Tämä juttu on julkaistu Jyväskylä-tiedotuslehdessä 5.12.2006.