ILMANLAADUSSA EI OLE VUOSINA 2003-05 tapahtunut juurikaan muutoksia verrattuna aikaisempiin tuloksiin, kertoo Jyväskylän seudun vasta valmistunut ilmanlaaturaportti.
Ilmanlaadun mittausjärjestelmä on toteutettu yhteistyössä Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan ilmansuojelusta vastaavien viranomaisten sekä ilmaa kuormittavien toiminnanharjoittajien kanssa. Uusin ilmanlaaturaportti analysoi ja vetää yhteen kolmen vuoden ilmanlaadun mittaustulokset.
Ilmanlaatua mitataan monipuolisesti kahdella mittausasemalla. Lisäksi mittaustietojen tueksi tarvittavia säätietoja havainnoidaan erillisellä sääasemalla Pupuhuhdassa.
– Keskustan mittausaseman tulokset edustavat kaupungin keskustan yleistä ilmanlaatua ja Palokan mittausaseman tulokset edustavat kehittyvän asuntoalueen ilmanlaatua. Palokan ilmanlaatuun vaikuttavat läheisiltä vilkkailta liikenneväyliltä ja kaupungin keskustasta kulkeutuvat epäpuhtaudet, kertoo ympäristöosaston valvontakemisti Timo Sahi.
Liikenne oli edelleen vähentyneistä päästöistä huolimatta keskeisin Jyväskylän ilmanlaatuun vaikuttava epäpuhtauksien lähde. Erityisesti haitallisen typpidioksidin pitoisuudet ovat kaupungissa kuitenkin edelleen ohjearvojen enimmäistason alapuolella.
– Pakokaasuja oli eniten ilmassa talvella ja alkukeväällä aamuruuhkan aikaan ja tällöin myös mitattiin korkeimmat epäpuhtauspitoisuudet. Myöhemmin keväällä, auringon noustessa ennen aamuruuhkaa, pakokaasut eivät päässeet kertymään taajamailmaan. Tämä johtuu ilman paremmasta sekoittumisesta niissä olosuhteissa, analysoi Sahi.
– Pakokaasupäästöjen voidaan olettaa ajoneuvokaluston uusiutuessa ja polttoaineiden parantuessa vähentyvän, jolleivät liikennemäärät kasva tai ajoneuvokalusto muutu raskaammaksi, arvelee Sahi.
Päästöjen pienentyminen ei kuitenkaan välttämättä heijastu suoraan typpidioksidipitoisuuden tasoon, sillä typpidioksidipitoisuus riippuu olennaisesti myös sen syntyyn vaikuttavasta vallitsevasta otsonipitoisuuden tasosta, johon paikallisilla ilmansuojelutoimilla ei voida vaikuttaa.
Ilman pölypitoisuutta kuvaava kokonaisleijumapitoisuus ylitti edelleen jokaisena vuonna vuorokausiohjearvon keskustassa.
– Keväinen teiden pölyäminen on tärkein syy korkeisiin pitoisuuksiin. Pitoisuudet ovat suurimmillaan, jos lämpötila on nolla-asteen tuntumassa ja ilman suhteellinen kosteus on pieni. Paikallisen ilmanlaadun kannalta juuri tiepölyn torjunta on tärkeää, toteaa Sahi.
Päästöt pistemäisistä lähteistä teollisuudesta ja energiantuotannosta säilyivät samalla tasolla kuin edellisinä vuosina. Niiden vaikutus ilmanlaatuun näytti mittaustulosten perusteella vähäiseltä.
– On tosin huomattava, että mahdollisten käyttöhäiriöistä johtuvien poikkeuksellisten päästöjen vaikutus ilmanlaatuun jää helposti mittauksissa havaitsematta, tosin tällaisten päästöjen haitatkin rajoittuvat yleensä lähialueelle, Timo Sahi kertoo.
--------
Kuva: Ilma on kaupungissa huonoimmillaan talvella ja alkukeväällä aamuruuhkan aikoina. Myöhemmin keväällä, auringon noustessa ennen aamuruuhkaa, pakokaasut eivät pääse kertymään taajaman ilmaan. Alueen ilmanlaatua mitataan mittausasemilla kaupungin keskustassa ja Palokassa. Juhana Konttinen
Juhana Konttinen
Tämä juttu on julkaistu Jyväskylä-tiedotuslehdessä 8.11.2006.