Jyväskylä-lehti

Arkkitehtuuria, luontoa ja modernia elämää

Kaupunkioppaat tietävät, mitä matkailija arvostaa

Anne Keihäsvuori opiskeli aikoinaan opettajaksi Jyväskylän yliopistossa, kulttuurihistorian kehdossa.
- Mutta en tiennyt menneistä tapahtumista, rakennusten synnystä enkä tarinoista, joita tähän kaupunkiin liittyi, Anne muistelee.

Valmistumisen jälkeen opettajakollega vinkkasi, että voisit ehkä hakeutua opaskurssille, koska niillä tarvitaan kielitaitoisia ihmisiä. Nuoren naisen silmät avautuivat.
- Opin, miten mielenkiintoisia paikkoja täällä onkaan. Kotiseuturakkaus heräsi, kun sain tietoa, hän kertoo innostuneena.

Eräs paikka, johon opastuksiin osallistuvia vieraita viedään, on kappeli yliopiston kampusalueella. Se on rakennettu 1880-luvulla.
- Uno Cygnaeuksella oli edistyksellisiä ajatuksia tekemällä oppimisesta, joten kansakoulunopettaja-opiskelijat tekivät paljon töitä käsillään. Tämä rakennus toimi alunperin pajana, Anne kertoo.

Sukupuolet älkööt sekoittuko

Seminaarinmäen Paja oli myös raja kahden toisistaan tiukasti erillään pidettävän ihmisryhmän välillä.
- Naisopiskelijat saivat liikkua pajan kaupunginpuoleisella alueella, miesopiskelijat toisella puolella. Mutta niin vain onnistuivat vuonna 1963 aloittaneen seminaarin ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoihin kuulunut Minna Canth ja tuleva puolisonsa Ferdinand tutustumaan toisiinsa, vaikka Ferdinand oli opettaja. Mutta tämän jälkeen Minnan oli lopetettava opiskelunsa, Anne kertoo.

Pajakäytöstä tämä Ryhtilän vieressä sijaitseva, Constantin Kiseleffin suunnittelema talo otettiin sotien aikana väestönsuojaksi. Vuonna 1994-95 se saneerattiin hiljentymistilaksi yliopiston käyttöön. Maalattian tilalle valettiin laattalattia, kaksi ikkunaa antavat huoneeseen lempeää valoa ja alttari pyhittää kappelin etuosan. Ekumeenisesta kappelista puuttuvat uskontokuntien tunnukset.

Opas on käyntikortti

Kaupunkioppaita on tänä keväänä koulutettu lisää Jyväskylän matkailuoppaat ry:n järjestämällä, 120 tunnin mittaisella kurssilla. Kurssilaisten valmistuttua vieraiden käytössä on 24 opasta. Varsinkin italian ja venäjän kielten taitoisia oppaita tarvittiin lisää.

Useita kieliä taitava Tapani Hynynen on yksi kurssilaisista. Hän toimi aiemmin oppaana Turussa ja Porvoossa eikä mielenkiinto työhön lakannut Jyväskylässäkään.
- Oppaan tehtävä on kertoa kaupungista positiivisen asiallisesti, hän luonnehtii.

Ikävistä asioista ei juoruta, mutta toisaalta epäuskottavia superlatiivejakaan ei viljellä. Opas voi olla ainoa paikkakuntalainen, jonka kanssa matkailija puhuu. Vaikutelma hänestä ja hänen välittämästään tiedosta on siis kuin käyntikortti koko kaupungista.

Esimerkiksi venäläiset matkailijat hämmästelevät Jyväskylän moderniutta.
- Ja siitä, miten hyvin täällä on voitu yhdistää nykyaikaisuus ja ympäristönäkökulma, Tapani kertoo ja Anne vahvistaa:
- Kyllä eniten ihmisiin vaikuttaa kaupungin kauneus. Järvinäköala, harju, luonto ja tietysti arkkitehtuuri.

Opastuskielet: suomi, ruotsi, englanti, saksa, venäjä, ranska, espanja ja italia.
Maksullinen opas: Nikolainkulman matkai-lu-neuvonta (Asemak. 6), p. 624 906, matkailu@jkl.fi

Kuva: Tapani Hynynen käy kurssia, josta valmistutaan kaupunkioppaaksi. Jyväskylän matkailuoppaat ry:n puheenjohtaja Anne Keihäsvuori opettaa kurssilla. Ilkka Pietarinen

Arja Liinamaa

Tämä juttu on julkaistu Jyväskylä-tiedotuslehdessä 20.4.2005.