Jyväskylä-lehti

Kaunis kaupunki selkeytyy

Jussi Jäppisen väitöskirja kertoo Jyväskylän keskustan kaupunkiympäristön muutoksesta 1800-luvulta näihin päiviin

VUONNA 1833 maanmittari Jacob Leonard Boringhin laatima ehdotus Jyväskylän asemakaavaksi on kuin leimasimen painallus kartalla.

- Tämän painalluksen sijoittamisella juuri tälle paikalle, Jyväsjärven ja Harjun väliselle kapealle kaistaleelle, on ollut kaupungin kehitykselle erittäin suuri merkitys, luonnehtii taidehistorian alalta väittelevä FM Jussi Jäppinen.

Kaupunki on kautta aikojensa kärsinyt ahtaasta elosta, ja aluksi laajeneminenkin oli mahdollista ainoastaan länteen ja itään.

Sijainnilla on ollut hyvätkin puolensa. Kaupunki perustettiin Päijänteen päähän, jossa risteytyivät vesiliikenteen ja maantieliikenteen olennaiset reitit. Valtakunnallinen liikenne kulki Jyväskylän läpi...
-...mikä on hieno asia, vai oliko sittenkään? 1950-luvulta lähtien läpikulkuliikenne tuli keskelle kaupunkia melko häiritsevällä tavalla, Jussi Jäppinen toteaa ja näyttää kirjastaan valokuvaa lumisesta liikennesumasta kaupungintalon edessä Vapaudenkadulla vuodelta 1988.

Kahden sortin kaupunki

Kun ruutukaava tuli voimaan, alkoi Laukaan kappelikirkon kylästä Jyväskylän kaupungiksi itsenäistyneellä paikalla tapahtua.
- Vuoteen 1862 mennessä kaikki ruutukaavan tontit oli jo myyty ja tästä alkoikin lähes viidenkymmenen vuoden jakso, ennen asemakaavaa saatiin pysyvästi laajennettua, Jussi Jäppinen kertoo.

Tuohon aikaan kaupunki oli jämpti ja suorakanttinen. Tonttien ympärillä oli puuaidat, joten kadut halkoivat keskustaa ristikkona ja pihojen perukoilla kasvoivat kaavamääräysten mukaiset suuret puut.
- Ruutukaavan keskeisenä ideana oli paloturvallisuus. Rakennukset olivat yksikerroksisia, kadut leveitä ja jokaisen tontin takarajalle tuli istuttaa puita, jotka estivät tulen leviämistä.

Ruutukaava määräsi tarkasti, miten kaupunkia rakennettiin ja mitä maksuja asukkaiden tuli mukavuudestaan maksaa. Mutta heti kaupungin rajan ulkopuolella alkoi vapaus.
- Esimerkiksi Mäki-Matissa ja Nisulassa oli mahdollista rakentaa oman tahdon mukaan. Näin syntyi hyvin toisistaan poikkeava rakennuskanta kaava-alueelle ja sen ulkopuolelle, Jäppinen kertoo.

Kaupunkikuva hajosi

1900-luvulla keskusta pysyi alueellisesti ennallaan, mutta kaupunki sen ympärillä on vaiheittain laajentunut.

Kaupunkisuunnittelun hankalin vaihe sijoittuu 1950-1970-luvuille. Tuolloin keskusta rakennettiin täyteen kerrostaloja 1800-luvun puutalojen tilalle. Samoihin aikoihin raivattiin tilaa lisääntyville autoille purkamalla kortteleiden aitoja, leventämällä katuja ja ottamalla piha-alueita pysäköintialueiksi.

Oma vaikutuksensa oli myös arkkitehtuurissa, rakennustekniikassa ja -materiaaleissa tapahtuneilla suurilla muutoksilla. Kun yhtenäistä suunnitelmaa ei ollut, oli seurauksena ehjän kaupunkirakenteen ja kaupunkikuvan hajoaminen.

- Kaupungin olemassaolon 24 ensimmäiseltä vuodelta ei ole yhtään taloa jäljellä, ja seuraavalta 40 vuodeltakin vain muutama. Tänne tulijan on vaikea katukuvasta huomata, että Jyväskylä on jo lähes 170-vuotias, harmittelee Jussi Jäppinen.

Selkeytyvää, siistiytyvää

Vuonna 1950 Jyväskylässä oli tuhat autoa. Silloin ennustettiin, että koko Keski-Suomessa saattaisi vuonna 2000 olla jopa 8000 autoa.
- Ja nyt pelkästään jyväskyläläisillä on 35 000 autoa, Jussi Jäppinen naurahtaa.

Ei siis ihme, että kaupunki tarvitsee pysäköintitaloja. Kaupunkikuvan eheyttäminen on ollut suuri haaste aina 1970-luvulta lähtien.
- Rantaväylän valmistuminen vuonna 1989 oli välttämätön edistysaskel ohikulkuliikenteen saamiseksi pois keskustasta. Se mahdollisti myös liikekortteleita yhdistävän ja yhtenäistävän kävelykadun rakentamisen 1990-luvun puolivälissä, Jäppinen sanoo.

Ruutukaavan alkuperäistä säännönmukaisuutta pyritään yhä palauttamaan. Näin saadaan rikkoutunut katutila miellyttävämmäksi.

Aukioita Euroopan malliin

Kun ensimmäinen asemakaavalaajennus viimein vuonna 1899 hyväksyttiin, nousi Jyväskylässä kaupunkirakennustaiteellinen haloo.
- Arkkitehti Yrjö Blomstedt suivaantui siitä, että tylsää ja yksitoikkoista ruutuasemakaavaa vain laajennetaan isommalle alueelle. Blomstedt kaipasi modernia kaupunkia, aukioita, katunäkymiä, eurooppalaisuutta.

Suunnitelmat menivät uusiksi ja vuonna 1910 vahvistettiin uusi asemakaava. Sille oli luonteenomaista muun muassa aukiot, jotka nyt tunnetaan Aren aukiona, Eskilstunan aukiona ja Puistotorina. Puistokatu eli entinen Laukaantie, otettiin uuden alueen keskusväyläksi.

Takapihasta edustusalueeksi

Kun kaupunki 1830-luvun lopulla alkoi syntyä, sijaitsi nykyinen Hannikaisenkatu aivan Jyväsjärven vesirajassa.

Äijälänsalmen ruoppaus vuosina 1839-1840 veti rantaviivaa hieman kauemmas. Useammilla myöhemmillä täyttökerroilla on käyttöön saatu lisää arvokasta liikenne- ja rakennusmaata.
Mutta kuka muistaa, miltä Jyväsjärvi näytti 1960-luvulla?
- Järvi oli hapeton, siinä ei voinut uida eikä kalastaa. Ranta oli täynnä rojua ja epämääräisiä rakennelmia. Mutta tuskin se ihmisiä silloin häiritsi, sillä kasvavan kaupungin nopea kehitys uusine kerrostaloineen ihastutti pula- ja sota-ajan kokeneita kaupunkilaisia, Jussi Jäppinen kertoo.

Nyt entisestä takapihasta on tullut kaupungin sisäjärvi. Samoissa maisemissa voi paitsi uida ja kalastaa, myös nauttia valonäytöksistä syyspimeällä ympäri järveä kävellen tai kirkkaista kevätpäivistä retkiluisteluradalla luistellen.

Jussi Jäppisen yleisöluento Haaveita ja unelmia, Agora, auditorio 1 22.3. klo 18.30-20.00, vapaa pääsy


Kuva 1 (yllä): Jussi Jäppinen on piirtänyt taustalla näkyvän kaupungin keskustan aksonometrisen kartan vuodelta 1899 maanmittari F.L. Malbergin laatiman asemakaavan sekä muiden aikalaislähteiden tietoihin perustuen. Jussi Jäppisen teos "Oletko koskaan nähnyt kauniin kaupungin?" tulee kirjakauppoihin lauantaina 19. maaliskuuta. Ilkka Pietarinen

Kuva 2 (alla): 1900-luvun alun puutalokaupungin katutila oli tiivis ja ehjä. Nykyisen Nikolankulman edessä Asemakadulla komeilee eräs kaupungin ensimmäisistä sähköisistä katulampuista. Keski-Suomen museon kuva-arkisto


Arja Liinamaa

Tämä juttu on julkaistu Jyväskylä-tiedotuslehdessä 16.3.2005.