Jyväskylä-lehti

Ahkerien muuttajien kaupunki

50-vuotiaista kaupunkilaisista vain 19 % on syntynyt Jyväskylässä

JYVÄSKYLÄSSÄ ON NOIN 46 500 asuntoa. Niistä 9 000 on rakennettu viimeisten kymmenen vuoden aikana. Asukasmäärään suhteutettuna rakentaminen onkin ollut suurten kaupunkien vilkkainta.

Asuntokuntiemme ja -kantamme rakenteelle tyypillisiä piirteitä ovat keskikoon pienuus sekä kerrostalo- ja vuokra-asuntojen suuri osuus.

Jyväskylän asuntokannasta noin puolet on vuokra-asuntoja, mihin vaikuttaa muun muassa runsas opiskelija-asuntojen määrä. Asumisoikeusasuntoja on noin 1 200. Koko maassa vuokra-asuntojen osuus on kolmannes.

Vanhojen kerrostalohuoneistojen keskineliöhinta oli huhti-kesäkuussa 2004 Jyväskylässä tehdyissä kaupoissa 1 453 euroa. Keskeisillä alueilla keskihinta oli 1 666 !/m2 ja muualla vastaavasti 1 125. Jyväskylässä asuntojen hintataso on hieman korkeampi kuin pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa vertailukaupungeissa.

Vuokra-asuntojen keskimääräinen kuukausivuokra oli vuoden 2004 keväällä Jyväskylässä 8,51 €/m2, arava-asunnoissa 7,45 ja vapaarahoitteisissa 9,27. Myös vuokratasoon asunnon sijainnilla on suuri merkitys. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisten kasvukeskusten vuokratasoissa ei ole suuria eroja.

Jyväskylään muuttaa henkikirjoineen vuosittain noin 7 000 asukasta ja vastaavasti Jyväskylästä noin 6 500 muualle.

Tämä merkitsee, että väki vaihtuu noin 4 500 asunnossa. Kaupungin sisällä muuttaa joka vuosi noin 12 000 henkilöä, mikä puolestaan tuo noin 8 000 asuntoon ainakin osin uudet asukkaat. Lisäksi tapahtuu muualla kirjoilla olevien muuttoja, jotka jäävät tilastojen ulkopuolelle.

Muuttotilastojen mukaan siis lähes joka kolmannessa jyväskyläläisessä asunnossa vaihtuu asukas tai asukkaat vuoden aikana.

Toisaalta on tietysti paljon asukkaita, jotka asuvat samassa asunnossa vuosikymmeniä. Merkittävin suurten muuttolukujen selittäjä on opiskelijoiden runsaus. Myös mittava asuntotuotanto ja noin kahdentuhannen käytetyn asunnon omistajavaihdos saavat aikaan tuntuvia muuttoketjuja. Osa vuosittaisesta muuttomäärästä on seurausta noin 500 avioliitosta ja 250 avioerosta. Samoin vaikuttavat muutokset avosuhteissa, kuolemat ja nuorten itsenäistyminen.

Muuttoliikkeen vaikutuksia kuvaa myös jyväskyläläisten jyväskyläläisyys. Nykyisistä 15-vuotiaista jyväskyläläisistä 63 % on syntynyt Jyväskylässä, 25-vuotiaista 22 %, ja 50-vuotiaista vain 19 % on syntyperäisiä jyväskyläläisiä.

Kaupungin oman väestöarvion mukaan jyväskyläläisiä on 88 000 vuonna 2010 eli vuotuinen kasvu olisi noin 800 asukasta.

Tilastokeskus julkaisi syyskuussa uuden väestöennusteensa. Se päätyy hieman matalampaan työikäisten määrän kasvuun kuin kaupungin oma arvio.

Lasten määrän ennustetaan lisääntyvän aiempia arvioita enemmän. Toista vuotta jatkuvan korkean syntyvyyden perusteella näin voi käydäkin ja päivähoitoikäisten määrä noussee taas 1990-luvun tasolle.

Seuraamme tilannetta - lähivuodet näyttävät onko kyseessä merkittävä muutos vai satunnainen piikki.

Matti Tuosa

Tämä juttu on julkaistu Jyväskylä-tiedotuslehdessä 10.11.2004.