Jyväskylä-lehti

Parkkiin taloon vai tienviereen?

Uusia pysäköintitaloja suunnitellaan, hallittu autojen sijoittelu on autoilijankin etu

VIELÄ KUUSIKYMMENLUVULLA kuviteltiin, että Jyväskylän keskustan pysäköintiongelma ratkeaa sillä, että Asemakadun yläpäähän rakennetaan pysäköintialue.

Liikenneinsinööri Jorma Lipponen kertoo menneistä pysäköintikeskusteluista esimerkkeinä siitä, ettei tutkijoiden ja suunnittelijoiden ennustamiin suuriin muutoksiin ole helppo nykyhetkessä uskoa.

Tällä hetkellä pysäköintitaloihin on jo totuttu. Lokakuun alussa kaupungin omistamien Jyväskylän Pysäköintitalon ja Matkakeskus Oy:n fuusiossa syntyneen Jyväs-Parkki Oy:n neljä pysäköintitaloa ovat vilkkaassa käytössä - uusinta P-Matkakeskusta lukuunottamatta.

- Tarkistuksia tekemättä arvioisin, että P-Kolmikulmassa on tällä hetkellä noin 300 autoa, P-Torilla samoin, P-Asemalla 250 ja P-Matkakeskuksessa 50-60 autoa, arvioi Jyväs-Parkin toimitusjohtaja Seppo Muhonen Matkakeskuksessa sijaitsevassa työhuoneessaan torstaisena aamuna.
Tämä esimerkki normaalitilasta ei huolestuta toimitusjohtajaa.

- Pysäköintitalot rakennetaan aina hieman etuajassa, tulevaa käyttöä ennakoiden. Kun esimerkiksi P-Torin pysäköintitaloa rakennettiin vuonna 1988, oli maksaja olemassa vasta noin 200 paikalle. Nyt kapasiteetti on jo hyvässä käytössä. Jyväs-Parkin pysäköintitaloissa käy vuosittain noin 800 000 autoa, Muhonen kertoo.

Hän odottaa innolla piakkoin alkavaa Postin tontin rakentamista. Koko nykyinen parkkialue tulee täyttymään virastojen käyttöön tulevista taloista, joihin päivittäin tulevat työntekijät ja heidän asiakkaansa tarvitsevat pysäköintipaikkoja. P-Matkakeskus on parhaalla paikalla heitä ajatellen.

Pysäköintitalot osa kaupunkisuunnittelua

Asemakaava määrää, että ydinkeskustassa uusia liiketiloja rakentavan on kustannettava neliömäärään suhteutettu määrä pysäköintipaikkoja. Osan näistä paikoista voi sijoittaa omalle tontille, mutta puolet on sijoitettava yleiseen käyttöön pysäköintitaloon.

- Näin on toteutettu jo vuonna 1976 tehtyä periaatepäätöstä siitä, että Jyväskylän keskustaan tulee rakentaa pysäköintitaloihin perustuva pysäköintijärjestelmä, joka toimii osittain kunnallisena, osittain puoli-kunnallisena, luonnehtii liikenneinsinööri Jorma Lipponen.

Monissa muissa kaupungeissa pysäköintitaloja ryhdyttiin rakentamaan pelkästään yksityisin varoin. Jyväskylässäkin taloja on myös yksityisillä yhtiöillä.

- Osa niistä on yleisessä käytössä kuten Sokoksen, Jyväskeskuksen ja Forumin pysäköintitalot. Osa taas lähinnä rakennuksessa työskentelevien käytössä kuten Mattilanniemen pysäköintitalot ja Innovan pysäköintitalo, Lipponen kertoo.

Pysäköintitalot ovat Jyväskylässä osa julkista kaupunkisuunnittelua, jonka eräänä tarkoituksena on pitää kaupunkikuva esteettisenä ja kulkeminen helppona kaikille.
- Näkeehän sen itsekin, jos vertaa näkymää Vapaudenkadulla, jonka reunoilla on isoja parkkialueita, Kauppakatuun, jossa autoja ei ole näkyvissä. Kummassa kaupunkikuva on parempi ja kulkeminen viihtyisämpää, Lipponen kysyy.

Sairaala, Hippos ja Lutakko muuttuvat

Keski-Suomen keskussairaalan alueen pysäköinti mutkistuu, kun ensiapupoliklinikan laajennustyöt ensi vuoden alussa käynnistyvät. Nykyinen pysäköintialue jää laajennustyömaan alle, ja paikat siirretään sairaanhoito-oppilaitoksen nykyiselle opiskelijoiden parkkipaikalle.

Opiskelijoille puolestaan järjestetään uusi pysäköintialue sadan metrin päähän nykyisestä.
- Suunnitteilla on, että ryhdymme rakentamaan sairaalan pysäköintitarpeisiin pysäköintitaloa ensi keväänä, Jyväs-Parkki Oy:n toimitusjohtaja Seppo Muhonen kertoo.

Hippos on toinen niistä alueista, jonka pysäköintiperiaatteet tulevat lähivuosina muuttumaan. Liikenneinsinööri Jorma Lipposen mukaan asemakaavaa alueella ei vielä ole, mutta aiesopimusta pysäköinnin järjestämisestä alueella ollaan jo neuvottelemassa.

- Alueelle on suunniteltu lisää taloja, työpaikkoja ja yliopistorakennuksia. Kun rakentaminen etenee, jäävät 1 700-1 800 autopaikkaa tällä hetkellä sisältävät parkkialueet talojen alle ja tarvitaan 3-4 pysäköintitaloa, Jorma Lipponen kertoo.

Muutospaineita on myös Lutakossa, jossa tällä hetkellä on ilmaisia pysäköintipaikkoja Paviljongin ympäristössä. Lutakon Tanssisalin säilyttämispäätös merkitsi sitä, että alueen kaavoitus uusitaan. Uuteenkin suunnitelmaan sisältyy suuria pysäköintitaloja, jotka pyritään saamaan ainakin osittain yhteiseen käyttöön, Lipponen sanoo.

----------

Elektronisia tauluja opasteiksi P-taloon

YDINKESKUSTAAN suunnitellaan elektronista opastusjärjestelmää pysäköintitaloihin.
- Tauluja on tarkoitus sijoittaa lähelle taloja ja niistä näkisi paitsi talon nimen ja nuolen talon suuntaan, myös lukeman vapaana olevista pysäköintipaikoista sillä hetkellä, kertoo Seppo Muhonen.

Aiheesta on tehty sopimusluonnos Jyväs-Parkki Oy:n ja kaupungin yksityisten pysäköintitalojen kesken. Tekninen lautakunta käsittelee asiaa marras-joulukuun aikana. Taulut ovat käytössä todennäköisesti ensi kesänä. Samanlainen järjestelmä on ollut usean vuoden ajan käytössä esimerkiksi Tampereella ja Turussa.

Suunnitteilla on myös, että pysäköintitalojen maksuautomaatit saataisiin toimimaan käteisen lisäksi erilaisilla maksukorteilla. Tällä hetkellä pankkikortilla voi maksaa palvelupisteessä.

Kuva: Ville Hakala (11), Samuel Akselin (11), Pasi Hakala ja Olli Hakala (9) ovat Hippoksen pysäköintialueen suurkäyttäjiä. - Vien poikia jääkiekkoharjoituksiin kuusi kertaa viikossa, Ollin ja Villen isä Pasi kertoo. Hän toimii myös joukkueen johtajana, joten auto on jätettävä alueelle harjoitusten ajaksi. Hän toivoo, että junioriurheilun kannattamisen tärkeys otettaisiin huomioon, kun Hippoksen alueen pysäköinnin järjestämistä suunnitellaan. - Pysäköinnistä tulee helposti lisää kuluja muutenkin kalliiseen harrastukseen, hän toteaa.

Arja Liinamaa

Tämä juttu on julkaistu Jyväskylä-tiedotuslehdessä 10.11.2004.