Paljon kokouksia ja keskusteluja - pääosassa talousKalevi Olinin ensimmäinen tehtävä kaupunginvaltuuston puheenjohtajana oli vastaanottaa Ruotsin kuningaspari heidän tehdessään valtiovierailun Jyväskylään elokuun lopulla.
– Kauteni alkoi varsin juhlavasti ja ikimuistoisesti, Olin kertoo.
Valtuuston puheenjohtajan vaihdos johtui vuodesta 1997 puheenjohtajana toimineen Marja-Leena Viljamaan kuoltua 19.7.2003.
Kaupungin talousarvion käsittely syksyllä valtuustossa sujui Kalevi Olinin mielestä hyvin ja yhteisymmärryksessä.
– Olen erityisen iloinen siitä, että valtuustomme on aktiivisesti keskusteleva. Roolini puheenjohtajana on luoda työskentelylle tilaa, Kalevi Olin toteaa.
Valtuuston puheenjohtaja nostaa menneestä vuodesta esille myös hallinnon kehittämishankkeen, jonka tavoitteena on palvella asiakkaita entistäkin paremmin.
– Verkostokaupunkitoiminta on myös erittäin onnistunut yhteistyön muoto ja sille näyttää olevan kysyntää muuallakin Suomessa.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Erkki Ikonen pitää kaupunginhallituksen asettaman taloustoimikunnan työskentelyä tulevien vuosien talouden rakenteen valmistelussa tärkeänä.
– Toimintaa jatketaan, sillä päällimmäisenä on huoli, miten kasvavan väestömäärän palvelut hoidetaan niukkenevilla verotuloilla.
Kaupunginhallituksen maanantai-iltapäivissä oli normaalia enemmän päätöskokouksia iltakoulujen lisäksi. Talouden ohella erityisesti kaupunkisuunnitteluun ja elinkeinopolitiikkaan liittyvät asiat olivat keskeisiä. Valmisteltavana oli myös laaja kaupungin hallinnonuudistus.
Joulukuussa kaupunginhallitus teki sopimuksen kaupunginjohtajan kanssa hänen irtisanoutumisestaan.
--------
- kokoontui 36 kertaa ja käsitteli 529 asiaa, valmistelevia iltakouluja 17 ja käsiteltyjä asioita 31
- hyväksyi mm. arkkitehtuuripoliittisen ohjelman toimenpidesuunnitelman 2003 ja kaavoitusohjelman vuosille 2004-2006
- teki periaatepäätöksen Jelmu ry:n toimintatiloista ja tanssisali Lutakon tulevaisuudesta
- teki sopimuksen Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n kanssa aluekeskusohjelman toteuttamisesta
- antoi lausunnon uudesta seutukuntajaosta ja hyväksyi osaltaan Jyväskylän seudun aluekeskusohjelman vuosille 2004-2006
- hyväksyi peruspalvelujen osalta erikoissairaanhoidon sopimuksen
- päätti seudullisen integroidun kirjastojärjestelmän käyttöönotosta
- antoi lausunnon Kinkomaan sairaalan tulevista käyttömahdollisuuksista
- piti 12 kokousta ja käsitteli 143 asiaa
- kolme valtuustoseminaaria
- hyväksyi mm. Vehkalammen virkistysalueen yleissuunnitelman ja asemakaavan, Mannilan yleiskaavan muutoksen sekä Etelä-Keljon terminaalialueen ja Kuokkalan Survontien alueen asemakaavan laajennuksen ja Harjukatu 2:n, Kinkovuoren ja Sääksvuorenrannan alueiden asemakaavan muutokset.
- käsitteli kaupungin hyvinvointikertomuksen
- päätti musiikin ammatillisen koulutuksen uudelleenjärjestelyistä
- hyväksyi hankesuunnitelmat: Kyllön terveysaseman vuodeosastojen laajennus, Kortepohjan koulun peruskorjaus, Halssilan koulun ilmanvaihtoperuskorjaus, Cygnaeus-lukion peruskorjaus ja laajennus
- hyväksyi vuoden 2002 tilinpäätöksen ja vuoden 2004 talousarvion ja siihen liittyvän taloussuunnitelman sekä päätti pitää veroprosentit ennallaan
- hyväksyi aluetekniikan ja ruokapalvelun muuttamisen liikelaitoksiksi
--------
Kuntatalouden yleinen vaikea tilanne heijastui myös Jyväskylään ja kaupungin taloudellinen tila oli vuonna 2003 välttävä. Vuosikate oli 5,7 milj. euroa ja toteutui 4,1 milj. euroa budjetoitua heikompana. Vuosikate kattoi poistoista 26,6 % ja näin mitaten kaupungin tulorahoitus oli epätasapainossa.
Edelliseen vuoteen verrattuna vuosikate heikkeni 18,8 milj. e (76,8 %). Käyttötulojen kasvu oli 2 miljoonaa ja käyttömenojen kasvu 16,8 miljoonaa euroa, joten käyttötalouden nettomenojen kasvu oli 14,7 milj. e (6,1 %). Sosiaali- ja terveystoimen menot lisääntyivät 10,8 milj. e eli 6,6 % ja opetustoimen menot kasvoivat 1,1 milj. e (2,3 %).
Verotulot vähenivät 6,2 milj. e ja valtionosuudet kasvoivat 3,3 milj. e. Kunnallisverojen lasku oli 3,2 milj. e eli 1,7 %. Kunnallisverojen lasku oli seurausta mm. ansiotulovähennyksen kasvusta, joka osin kompensoitiin valtionosuuksien lisäyksen avulla.
Pienimmät hallintokunnat pysyivät talousarvioissaan mutta sosiaali- ja terveystoimen, opetustoimen ja teknisen palvelukeskuksen nettomenot ylittyivät myös muutettuun talousarvioon nähden. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna sosiaali- ja terveystoimen nettomenot ylittyivät 2,7 miljoonalla (1,6 %) ja opetustoimen menot 0,9 miljoonalla eurolla (1,9 %).
Suurimpana syynä ylitykseen olivat lääkärien vastaanottotoiminnan sekä opetustoimen palkkamenojen ylittyminen. Teknisen palvelukeskuksen nettomenot ylittyivät 2,2 milj. eurolla (32,8 %) osan ennakoiduista tonttikaupoista jäätyä toteutumatta. Käyttötalouden nettomenot ylittivät alkuperäisen talousarvion yhteensä 6,1 miljoonalla eurolla (2,2 %). Menojen ylittyminen pystyttiin ennakoimaan ja ottamaan huomioon talousarvion muutoksina vuoden aikana.
Lainoja 1400 euroa asukasta kohti
Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 115,7 milj. e eli 1404 euroa asukasta kohti. Lainakanta laski edelliseen vuoteen verrattuna 5,4 milj. e. Tämä oli seurausta satunnaisista tekijöistä. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna lainojen määrä on edelleen suuri.
Investointien määrä pysyi edelleen korkealla tasolla ja oli kaikkiaan 43,1 milj. e. Suurimmat investointikohteet olivat Keljon vanhainkodin peruskorjaus (2,4 milj. e), Kyllön terveyskeskuksen laajennus päihdehuollon tiloilla (1,7 milj. e), Tapiolan päiväkodin peruskorjaus (1,2 milj. e), Väinönkadun palvelukeskuksen peruskorjaus (1,2 milj. e) ja Kortepohjan koulun korjaus (0,8 milj. e). Yhdyskuntarakentamiseen käytettiin 13,5 milj. e ja vesilaitoksen investointeihin 5,9 miljoonaa euroa.
Vuoden 2003 ylijäämä on 1,6 milj. e. Kun aikaisempien vuosien ylijäämät olivat yhteensä 2,1 milj. e, vuoden 2003 lopussa yhteenlaskettuna ylijäämää on 3,7 milj. e.
Talous toteutui talousarviossa ennakoitua heikommin ja talouden voidaan katsoa olleen vuonna 2003 epätasapainossa. Tilikauden ylijäämä oli satunnaisten tekijöiden seurausta. Vuonna 2004 ja erityisesti vuonna 2005 taloudellinen tilanne uhkaa heiketä oleellisesti.
Seudullinen yhteistyö on tiivistynyt 1990-luvun puolivälistä lähtien Jyväskylän seudulla. Viiden kunnan muodostama ydin laajentui vuoden 2004 alusta yhdeksän kunnan ja lähes 162 000 asukkaan seutukunnaksi. Verkostokaupunki-konseptin mukaisesti yhteistyö laajeni pohjoiseen Keski-Suomeen, joten mukana on jo 10 kuntaa ja asukaspohja on noin 165 000. Joulukuussa 2003 valtioneuvosto nimesi verkostokaupunkihankkeemme yhdeksi alueellisesti mielenkiintoisemmista kehittämishankkeista maassamme.
Uskon vakaasti verkostokaupungin elinvoimaan. Sen ensimmäisessä aallossa on luotu luottamuksen ja yhteistyön avulla pohjaa nyt selvästikin alkavalle toiselle aallolle. Toisessa aallossa siirrytään yhä konkreettisemmin kuntarajat ylittävien palvelujen tuottamiseen.
Avoin vuorovaikutus verkostokaupunkikuntien kanssa on osoittanut, että tasavertainen ja toista arvostava dialogi on mahdollista. Taloustutkimus Oy:n VIP-imagotutkimuksessa Jyväskylä sai vuonna 2003 parhaan maininnan seutuyhteistyön tuloksellisuudesta, elinkeinopolitiikan kehittämisestä sekä kunnan kehittämisaktiivisuudesta.
Vuosikymmenen aikana Jyväskylästä on muodostunut yksi valtakunnan merkittävä keskus. Rohkeus, innovatiivisuus ja kumppanuuspolitiikka ovat tuottaneet tulosta. Koko ajan jatkunut asukasmäärän lisäys oli vuonna 2003 suhteellisesti nopeinta suurten kaupunkien joukossa. Myös asunto- ja muu rakentaminen jatkui edelleen vilkkaana. Viimeisten vuosikymmenien aikana se on vain kahtena vuonna noussut vuotta 2003 vilkkaammaksi. Vaikka työllisten määrä on vuosi vuodelta kasvanut, on työttömyys edelleen suuri ongelma. Työttömyysprosentti alitti ensimmäisen kerran vuosikymmeneen niukasti 15 %.
Kaupungin taloudellista tilannetta voi kuvata välttäväksi ja lainamäärä oli edelleen suuri. Investointien määrä pysyi korkealla tasolla. Suurimmat investoinnit kohdistuivat vanhusten- ja päihdehuollon sekä päivähoidon ja opetustoimen tiloihin.
Yliopiston, ammattikorkeakoulun ja muiden oppilaitosten merkitys alueemme menestykselle on ratkaisevaa. Tutkimus-, opetus- ja yrityselämän tiivistynyt yhteistyö mahdollisti osaltaan muun muassa hyvinvointikeskus Vivecan valmistumisen. Erityisesti yliopistoväen yhteyksien ansiosta kongressitoiminta Jyväskylässä on osallistujamäärissä mitattuna Suomen kolmanneksi vilkkainta. Jyväskylä on saavuttanut myös vahvan aseman Suomen toiseksi suurimpana messukaupunkina.
Sivistys ja kulttuuri ovat Jyväskylän perusta. Kaupunginteatterimme menestyi erinomaisesti valtakunnallisestikin, museoiden kävijämäärät kasvoivat ja uuden kapellimestarin myötä Jyväskylä Sinfonian monipuolisuus on lisääntynyt. Konserttitaloasia ei valitettavasti vieläkään edennyt kohti toteutustaan. Se onkin omasta mielestäni kesken jääneistä asioista harmittavin. Onneksi Tanssisali Lutakon säilyminen turvattiin.
Ruotsin kuningasparin valtiovierailu Jyväskylään 28.8. oli eräs vuoden kohokohta. Kaupunkisuunnittelun ja arkkitehtuurin kannalta varsin merkittävänä pidän kaupungin saamaa SAFA-palkintoa. Se kertoo pitkäjänteisestä ja onnistuneesta työstä.
Hallinnonuudistus alkoi vahvasti koko kaupunkiorganisaatiossa ja ensimmäisenä sosiaali- ja terveystoimessa. Uudistuksen läpivieminen suunnitellussa aikataulussa on erittäin tärkeää.
Jyväskylässä on edelleen hyvän elämän eväät. Uskon vahvasti Jyväskylän ja laajan seudun menestykseen. Jyväskyläläisyys on pysyvä ilmiö! Kiitän kaikkia, joiden kanssa olen työskennellyt näiden lähes kymmenen antoisan vuoden aikana.
Pekka Kettunen, Kaupunginjohtaja
Maksujen korotus huolestuttaa
Kaupungissa oli jälleen vuonna 2003 yli 170 Suomen mestaruuden saavuttanutta urheilijaa. Vuoden menestyneimmäksi urheilijaksi Keski-Suomessa valittiin odotetusti yhdistetyn Samppa Lajunen.
Taloustilanteesta johtuvat maksujen korotukset ovat merkittävin yksittäinen tekijä, josta kaupunkilaiset antavat negatiivista palautetta.
Huolestuttavaa maksujen korotuksissa on esimerkiksi joidenkin ikäihmisten putoaminen pois liikuntapalvelujen piiristä. Luontoliikuntapaikkojen käyttö on selvästi lisääntynyt, mutta myös laitosten kävijämäärät ovat kasvaneet huolimatta maksujen korotuksista.
Liikuntapalveluiden seutusivusto avattiin syyskuussa 2003. Seutusivuilta löytyvät koko alueen liikuntapaikat sekä urheiluseurat ja myös muuta ajankohtaista tietoa liikuntapalveluista.
Jyväskylän suurimmat liikuntalaitokset Hippoksen liikuntapuistossa Hipposhalli, monitoimitalo, kilpa- ja harjoitusjäähalli ovat saaneet viereensä JSP Facilitiesin rakennuttaman hyvinvointiteknologiarakennuksen, Vivecan. Rakennuksessa sijaitsee yliopiston sekä hyvinvointiteknologiayritysten tiloja. Tieteen ja tutkimuksen yhteistyöllä on tarkoitus soveltaa tieteen tuloksia hyvinvoinnin edistämiseksi ja saavuttaa uusia innovaatioita.
Hippoksen välittömässä läheisyydessä sijaitseva Vesiliikuntakeskus AaltoAlvari on vesipinta-alaltaan Suomen suurin uimahalli. AaltoAlvari kerää vuosittain liikuntalaitosten suurimmat kävijämäärät. Kuokkalan Graniitti ja Lehtisaaren kuntotalo ovat myös tärkeitä liikuntakeskuksia.
Suurimmat investoinnit Huhtasuolle ja Kortesuolle
Merkittävät investoinnit olivat Huhtasuon huoltorakennuksen rakentaminen sekä Vehkalammen nurmikenttien rakentamisen aloitus Kortesuolle. Molemmat hankkeet parantavat merkittävästi jalkapalloilijoiden harjoitusmahdollisuuksia Jyväskylässä. Huhtasuosta on kehittynyt merkittävä juniorijalkapallon keskus.
Liikuntapalvelukeskuksen järjestämiin erityisliikunnan palveluihin sisältyvät ohjatut viikoittaiset liikuntaryhmät ja kurssit eri tavoin vammaisille, pitkäaikaissairaille ja ikääntyneille henkilöille.
Uimaopetusta järjestetään kaiken ikäisille vauvauimareista aikuisiin asti, sekä myös erityisryhmille. Säännölliseen uimaopetukseen osallistuvat kaikki kaupungin päiväkodit ja koulujen perusopetuksessa olevat oppilaat.
Ohjattuun liikuntaan yhä useammin
Kuntoliikunnassa pyöri viikoittain kymmeniä ohjattuja ryhmiä, joiden kävijämäärät ja käyntikerrat lisääntyivät melkoisesti.
Kuntoliikuntaryhmien painopiste on ollut työikäisten liikunnassa ja uusia ryhmiä perustettiin erityisesti painonhallinnasta kiinnostuneille. Vesiliikunnan ryhmät, vesiaerobic ja vesivoimistelu, vetivät eniten väkeä.
Jyväskylässä toimi vuonna 2003 noin 150 liikuntaseuraa. Seuroista valtaosa tarjoaa palveluita erityisesti lapsille ja nuorille. Hyvän harrastuksen lisäksi tavoitteena on monilla myös kilpaurheilu.
Vauvauinnin suosio ensimmäisenä koko perheen liikuntamuotona kasvaa.
--------
Plussat ja miinukset liikuntapalvelukeskuksessa
+ Palvelutaso entisellään
+ Ikääntyvien liikuntasalin käyttötunnit nousivat 50 %.
– Järjestömäärärahojen supistuminen
– Käyttömaksujen ja vuokrien nousu
--------
Koulujen väliset erot kapenivat tuntijaon ja opetussuunnitelmaperusteiden muututtua
Jyväskylän opetustoimessa jatkettiin peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmien uudistustyötä. Uudistamista ovat ohjanneet Opetushallituksen antamat valtakunnalliset opetussuunnitelmaperusteet ja valtioneuvoston hyväksymä tuntijako.
Noin kymmenen vuoden välein tapahtuva uudistaminen pyrkii vastaamaan yhteiskunnan muutoksiin ja tulevaisuuden haasteisiin.
Uutuuksia fysiikka-kemia ja terveystieto
Meneillään oleva uudistus tuo perusopetukseen mm. fysiikka-kemian viidennelle ja kuudennelle luokalle sekä terveystiedon uutena oppiaineena seitsemänneltä yhdeksännelle luokalle.
Äidinkieleen ja kirjallisuuteen tulee yksi viikkotunti lisää, samoin historiaan ja yhteiskuntaoppiin. Sen sijaan valinnaisuus vähenee perusopetuksen viimeisillä luokilla.
Lukio-opetuksessa uudistus merkitsee mm. sitä, että psykologiasta tulee pakollinen oppiaine ja historia ja yhteiskuntaoppi eriytyvät erillisiksi oppiaineikseen. Ylioppilastutkinnon uudistaminen tuo ylioppilaskirjoituksiin ainereaalin, mikä vähentää tutkinnon kielipainotteisuutta.
– Uusien opetussuunnitelmaperusteiden ja tuntijaon myötä kouluissa annettava opetus yhtenäistyy ja koulujen väliset erot kapenevat, toteaa rehtori Kari Fagerholm, joka koordinoi perusopetuksen opetussuunnitelmien uudistamista Jyväskylässä.
Fagerholm pitää suuntausta hyvänä, koska se pyrkii takaamaan kaikille oppilaille tasavertaiset mahdollisuudet saada opetusta ja helpottaa esimerkiksi oppilaan siirtymistä koulusta toiseen.
Opettajat suunnittelevat, mitä ja miten opettavat
Valtakunnalliset perusteet ovat kehys, jonka pohjalta laaditaan paikalliset opetussuunnitelmat. Opetussuunnitelmaperusteissa kouluilta edellytetään mm. aikaisempaa selkeämmin yhteistyötä kotien kanssa sekä oppilas- tai opiskelijahuollon järjestämistä.
Lukioissa painotetaan yhteistyötä myös eri sidosryhmien, toisen asteen oppilaitosten, korkeakoulujen ja yritysten kanssa.
Uutena asiana opetussuunnitelmiin tulevat aihekokonaisuudet, joiden on sisällyttävä oppiaineisiin ja näyttävä eri tavoin koulujen toimintakulttuurissa. Tällaisia ovat esimerkiksi kulttuuri-identiteettiin, viestintään ja mediataitoon, yrittäjyyteen, teknologiaan ja kestävään kehitykseen liittyvät aiheet.
Ruotsinkielinen perusopetus alkoi Jyväskylässä 1.8.2003; esi- ja alkuopetuksen ryhmä aloitti toimintansa Pohjanlammen koulussa. Mia Nyberg ohjaa lasten piirustushetkeä.
--------
Plussat ja miinukset opetustoimessa
+ Oppilashuoltoa kehitettiin yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen kanssa: kouluille lisättiin kolme koulupsykologia sekä kehitettiin koulupsykologien ja koulukuraattorien työparitoimintaa.
+ Kouluissa käynnistettiin sisäilmastoselvityksen mukaiset parannustoimenpiteet sekä otettiin käyttöön sisäilmaluokitus uusissa hankkeissa. Kesäkuussa kaupunginvaltuuston myöntämällä lisätalousarviolla toteutettiin useita sisäilmastoa parantavia hankkeita mm. koulurakennuksissa.
+ Lukioiden opetussuunnitelmatyö käynnistettiin.
+ Opetustoimen henkilöstölle aloitettiin laaja uusiin opetussuunnitelmiin liittyvä täydennyskoulutusohjelma.
+ Ruotsinkielinen perusopetus alkoi 1.8.2003 Jyväskylän opetustoimessa; esi- ja alkuopetuksen ryhmä aloitti toimintansa Pohjanlammen koulussa.
+ Opetustoimen seutuyhteistyö laajeni Jykes-kunnista koko verkostokaupunkia koskevaksi.
- Koulurakennusten kunnossa puutteita, minkä vuoksi oppilaita on jouduttu kuljettamaan toisiin kouluihin opiskelemaan.
- Opetustoimen tavoite ”Yhteinen koulu kaikille” ei ole riittävästi ohjannut käytännön toimintaa.
Strategia uudistetaan vuoden 2004 aikana.
- Kaupungin kireä taloustilanne on tuonut epävarmuutta koulutyöhön ja heijastunut työilmapiiriin.
--------
Ympäristötoimessa elintarvikevalvonnan ja asuntotarkastuksen resursseja saatiin parannettua uuden tarkastajavakanssin myötä. Esimerkiksi asuntotarkastusten jonotus lyheni reiluun viikkoon. Myös tuoteturvallisuusvalvontaan oli mahdollista panostaa aiempia vuosia enemmän. Jyväskylän kaupungin ilmastostrategian laadinta käynnistyi.
Yksi vuoden merkittävimmistä asioista oli ympäristöterveysyksikön valvontaprosesseja ohjaavan laatukäsikirjan valmistuminen. Valtioneuvoston alueellistamislinjauksen mukaan ympäristöterveydenhuollon seutuyhteistyötä tullaan kehittämään osana verkostokaupunkihanketta.
Laboratorion toiminta oli edelleen vilkasta ja laboratorion laatujärjestelmä kehittyi. Ympäristöviraston omien valvontanäytteiden lisäksi analyysipalveluja myytiin ympäristökunnille, yrityksille ja yksityisille asiakkaille.
--------
Plussat ja miinukset ympäristövirastossa
+ Elintarvikevalvonnan ja asuntotarkastuksen resursseja saatiin parannettua
uuden tarkastajavakanssin täyttämisen myötä.
+ Ympäristöterveysyksikön laatukäsikirja otettiin käyttöön.
+ Voitiin tukea paikallisagendan kehittämistyötä avustamalla JAPA ry:tä.
+ Hyvä yhteistyö kaavoituksen, metsänhoidon ja ympäristönsuojelun kesken on
edistänyt luonnonsuojelua ja luonnon virkistyskäyttöä kaupungissa.
- Toiminnan tulevaisuuden epävarmuustekijät.
- Terveysvalvonnan alueellistamisselvityksen määrärahahakemuksen kielteinen päätös.
- Luonnonsuojelun kenttätyöntekijän puute vaikeuttaa mm. luontopolkujen kunnossapitoa.
--------
Jyväskylän kaupunki sai maaliskuussa Keski-Suomen ympäristökeskuksen vuoden 2003 kaavapalkinnon ja lokakuussa Suomen Arkkitehtiliiton SAFA-palkinnon hyvän elinympäristön edistämisestä. Kaupunki itse valitsi vuoden arkkitehtoniseksi kohteeksi Veturitallien asuinkorttelin.
Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman tavoitteiden toteuttaminen käynnistyi monin tavoin Muista ohjelman kohteista mm. rakennussuojelun luokitustyö käynnistyi ja ensimmäinen arkkitehti aloitti työnsä rakennusvalvonnassa. Vuoden merkittävin kansainvälinen tapahtuma oli elokuussa järjestetty Alvar Aalto Symposium, johon osallistui noin 300 arkkitehtia eri puolilta maailmaa.
Maakuntakaavan valmistelu on alkanut. Kaupunkisuunnittelun yhteistyötä naapurikuntien kanssa on tehty mm. Laukaan Mäyrämäen kaavoituksessa sekä maalaiskunnan Mannisenmäen arkkitehtuurikilpailussa.
Hallintokuntien välinen yhteistyö tiivistyy yhdyskuntarakentamisen hallintajärjestelmään. Sosiaalisten vaikutusten arviointi (SVA) on noussut merkittäväksi tekijäksi kaavoituksessa. Pilottikohteena oli Korteniitty. Katu- ja puisto-osaston kanssa yhteistyön uusia muotoja toteutettiin julkisen taiteen, valaistuksen ja erityisesti puisto- ja virkistysalueiden suunnittelussa.
Vuonna 1994 keskustan kehittämisen alkuun saattanut ruotsalainen Arne Nedstam on päivittänyt silloin laaditun viiden kaupungin vertailututkimuksen.
Kerrostalotuotanto sijoittuu keskustaan tai sen tuntumaan Lutakkoon ja Ainolanrannalle. Uusi omatoiminen pientalorakentaminen osoitetaan pääosin väljille alueille kaupungin rajojen läheisyyteen Valkeamäkeen ja Sääksvuoreen.
Uutena asumismuotona yleistyi matala-tiivis-rakentaminen, joka on tehokkuudeltaan edellisten välimuoto, esimerkkinä Korteniitty ja Äijälänranta. Myös ”avaimet käteen” -rakentamisen kysyntä lisääntyi. Näitä kohteita on tulossa Sääksvuorenrantaan ja Ylä-Mäyrämäelle.
--------
Verkostokaupunkihankkeena tiivistettiin työllisyyden hoidon yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Jyväskylä on ollut mukana kaksivuotisessa valtakunnallisessa yhteispalvelukokeilussa, jossa kaupungin kumppaneina ovat olleet työvoimatoimisto ja Kela.
Sen jatkona aloitettiin Työvoiman palvelukeskus -toiminnan suunnittelu. Tavoitteena on vakinaistaa yhteispalvelu ja laajentaa se seudulliseksi. Jyväskylän työvoimatoimisto, Kela, kaupunki, maalaiskunta, Muurame ja Petäjävesi tekivät hakemuksen työministeriölle Työvoiman palvelukeskuksen perustamisesta.
Työministeriö hyväksyi suunnitelman ja toiminta alkaa talvella 2004.
Työvoiman palvelukeskus koostuu viranomaisten tarjoamasta yhteispalvelusta ja muiden palvelutuottajien muodostamasta asiantuntija- ja palveluverkostosta. Käytännössä tämä tarkoittaa sopimuspohjaista yhteistyötä luotettavien ja hyväksi koettujen palvelutuottajien kanssa.
Lokakuussa solmittiin kaupungin, maalaiskunnan, Laukaan, Muuramen ja Korpilahden kuntien ja tietojärjestelmän toimittajan kanssa sopimus, jolla kuntien käyttöön otetaan vaiheittain samanlaiset sosiaalipalveluiden tietojärjestelmät.
Jyväskylän sosiaalipalveluissa tietojärjestelmä otettiin käyttöön ensimmäisenä kotihoidon palveluissa vuodenvaihteessa 2003–2004. Päivähoidossa tietojärjestelmä otetaan käyttöön Jyväskylässä ja kolmessa muussa kunnassa elokuussa 2004.
Asiakkaille uuden tietojärjestelmän hyödyt näkyvät muun muassa joustavampana palveluna ja ajantasaisten tietojen parempana saatavuutena.
Yleisen edunvalvonnan palveluita annettiin Jyväskylän maalaiskunnan asukkaiden lisäksi vuoden alusta lähtien muuramelaisille. Elatusturvatoimiston laajenemisesta Jyväskylän maalaiskunnan alueelle vuoden 2004 alusta alkaen päätettiin.
Poliisilaitoksen sosiaalityöntekijä -kokeilu käynnistyi Jyväskylän kihlakunnan kuntien yhteisenä hankkeena.
Yhteistyö naapurikuntien ja maakunnan kuntien kesken on lisääntynyt vuosi vuodelta. Esimerkiksi lasten ja nuorten erityispalveluissa ja sosiaalitoimen erillispalveluissa muiden kuntien asiakkaiden osuus vaihteli yksiköittäin 10–50 prosentin välillä.
Perhepäivähoito vietti 30-vuotisjuhlavuotta. Ritva Riekko on työskennellyt kunnallisena perhepäivähoitajana 23 vuotta.
--------
Plussat ja miinukset sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksessa
+ Toteutettiin omin voimin organisaatiomuutos.
+ Erikoissairaanhoidon kitkalaskutus väheni; keskussairaalasta terveyskeskukseen ja kotihoitoon hoitoa jonottavien osuus pieneni.
+ Vanhuspalvelut vahvistuivat. Vanhuspalveluihin saatiin lisää henkilökuntaa, peruskorjaukset valmistuivat
+ Keljon vanhainkodissa ja Väinönkadun palvelutalossa sekä Lutakon lähipalvelutalon palveluasumispaikat saatiin käyttöön.
+ Seudullista yhteistyötä tiivistettiin hankkeissa ja palveluissa.
+ Käynnistettiin hammashuollon yhteispäivystys lähikuntien kanssa.
– Henkilöstö joutui ponnistelemaan yhtäaikaisesti sekä työn vaativuuden arvioinnin eteenpäin viemiseksi että organisaatiouudistuksen hyväksi työnsä ohella. Tämä koettiin osittain raskaaksi.
– Lääkäritoiminnassa oli syksyn aikana pulaa omalääkäreistä eikä kaikkiin vastaanottotarpeisiin kyetty vastaamaan.
--------
Jyväskylän ensimmäinen mielenterveystyön suunnitelma valmistui. Siinä kartoitettiin mielenterveystyötä tekevät tahot, tuottajien tavoitteet, tehtävät ja työnjako.
Suunnitelma sisältää mielenterveystyön kehittämisen toimenpide-ehdotuksia vuoteen 2006. Selvityksen yksi keskeinen tulos oli, että lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen taso on lähes riittävä ja myös erityisryhmät on otettu huomioon, vaikka palvelut ovat niukkoja. Sen sijaan aikuisten erityistason avopalveluja ja vanhusväestön palveluja ei ole tarjolla riittävästi.
Isojen peruskorjausten vuosi
Väinönkadulla ja Keljon vanhainkodin A-rakennuksessa toteutetut peruskorjaukset valmistuivat. Väinönkadun asukkaat olivat evakossa edellisvuonna valmistuneessa Lutakon lähipalvelutalossa, jossa palveluasumista järjestettiin kaupungin omana toimintana lokakuun loppuun saakka. Marraskuun alusta palvelun tuottaminen siirtyi ostopalveluna Jyväskylän Hoivapalveluyhdistyksen toiminnaksi.
Keljon vanhainkodin A-rakennuksen peruskorjaus saatiin valmiiksi marraskuussa. Peruskorjauksen vuoksi pitkäaikaiset vanhainkotihoitopaikat vähenivät viidellä paikalla, mutta vastaavasti Lutakon lähipalvelutalon käyttöönotto lisäsi vanhusten palveluasumispaikkojen määrää.
Tapiolan päiväkoti muutti elokuussa Lutakon lähipalvelutalosta takaisin peruskorjattuun päiväkotiin Kalervonkadulle. Päiväkoti on kaupungin ainoa ympärivuorokautista hoitoa tarjoava päiväkoti.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen uutta toimintamallia valmisteltiin
Sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen organisaatiouudistus valmistui syksyn 2003 aikana, ja se otettiin käyttöön vuoden 2004 alusta.
Aikaisempi organisaatio perustui kolmen eri maantieteellisen hallintoalueen malliin ja organisaation läpi kulkeviin palvelulinjoihin. Uusi toimintamalli sisältää neljä koko kaupungin alueella toimivaa tulosaluetta: vanhuspalvelut ja terveyskeskussairaala, päivähoitopalvelut, sosiaali- ja mielenterveyspalvelut sekä avoterveydenhuollon palvelut.
– Asiakkaiden saama palvelu vaihteli hallintoalueittain, toiminta- ja talousvastuu eivät kulkeneet käsi kädessä ja johtamisvastuu oli hajautettu osittain alueille, osittain palvelulinjoille. Uudessa toimintamallissa pyritään keskittämään vastuu ja valta samoille ihmisille, samalla yksi aluehallinnon väliporras on karsittu pois ja lisätty kustannustehokkuutta, arvioi uudistuksen tarvetta vs. sosiaali- ja terveysjohtaja Pekka Utriainen.
Uuden organisaation tavoitteena on tukea sellaista toimintaa, jossa asiakkaalle tarjotaan saumaton, laadultaan hyvä palveluketju ja palvelut ovat tehokkaita ja taloudellista.
Käytännössä palvelu tapahtuu alueellisissa palveluyksiköissä kuten tähänkin saakka.
Vammaiskuljetuksiin uusia valinnanmahdollisuuksia
Lokakuusta 2003 alkaen, jolloin uusi kuljetuspalvelusopimus tuli voimaan, on vaikeavammaisten kuljetuspalveluiden käyttäjillä ollut mahdollisuus valita joko tavallinen taksi tai invataksi omien tarpeittensa mukaan. Kaksi edellisvuotta kuljetuspalveluasiakkaiden oli mahdollista ajaa silloisen sopimuksen mukaan ainoastaan isommilla tilatakseilla.
Auton valintaan tuli paremmat mahdollisuudet, kun kaupunki solmi ostopalvelusopimuksen Keski-Suomen matkojenyhdistelykeskuksen kanssa, jonka olivat syksyllä perustaneet kolme kuljetusalan yritystä.
Pula lääkäreiden sijaisista ruuhkautti terveysasemien toimintaa
Omalääkäreille oli vaikea löytää sijaisia loppusyksyn aikana. Lääkäreiden rekrytointi vaikeutui valtakunnallisesti, ei yksinomaan Jyväskylässä.
Lääkärivaje heijastui ruuhkautumisina sekä lääkäreiden että hoitohenkilökunnan vastaanottotyössä terveysasemilla ja ajanvarauspuhelimissa. Pahimmillaan asiakas joutui odottamaan aikaa lääkärin vastaanotolle kolmesta neljään viikkoa. Kiireellistä hoitoa vaativat sairastumiset kyettiin hoitamaan ajallaan, mutta esimerkiksi vuosikontrollikäyntejä jouduttiin joissakin tapauksissa siirtämään myöhemmin tehtäviksi.
Vastaanottojen hoitohenkilöstön ja lääkäreiden työnjakoa ja yhteistyötä kehitetään Tuuma-hankkeessa (Terveyskeskuksen avovastaanottotoiminnan uusi yhteistyömalli).
Hankkeen tavoitteena on lisätä hoitajien ja lääkäreiden yhteistyötä, kehittää eri sairausryhmien hoitoketjuja, vahvistaa sairaanhoitajien roolia potilaiden hoidossa ja edistää potilaiden itsehoitoa. Samalla pyritään löytämään terveysasemille tarkoituksenmukainen ja henkilöstön ammattiosaamista vastaava henkilöstörakenne, jolla kaupunkilaisten terveyspalveluiden tarpeet voidaan hoitaa parhaimmalla tavalla.
Hoitohenkilökunta saa uusiin tehtäviinsä jatkokoulutusta. Uutta yhteistyömallia kokeillaan Kuokkalan terveysasemalla vuoden 2004 ajan. Myöhemmin kokeilun tuloksia hyödynnetään muillakin terveysasemilla.
--------
Opetusministeriö hyväksyi lasten- ja nuortenkulttuurikeskus Kulttuuriaitan valtakunnallisen Taikalamppu-verkoston jäseneksi vuosiksi 2003-2005.
Kulttuuriaitan tehtäväksi annettiin taidekasvatuksen edistäminen, tutkimuksen ja alan argumentoinnin kehittäminen sekä mediakasvatus ja säveltaide.
Jyväskylän päivän monipuolinen ohjelma tavoitti maaliskuussa jälleen runsaasti yleisöä, samoin kuin syksyinen Lasten Loiskis -tapahtumakokonaisuus. Suomalaisuuskeskus Finnica-hankkeen alueellisena pilottina valmistui monipuolinen Kulttuurin Keski-Suomi -www-sivusto.
Intermezzo – Jyväskylän kirjastojen musiikkiaineistojen tietokanta avattiin yleisön käyttöön. Myös kirjastossa annettavaa tiedonhaun ja -hallintataitojen opetusta tukeva Veturi-verkkotutoriaali valmistui.
Kirjaston aineiston varauskäytäntö parani, kun kaikkien toimipisteiden aineistovaraukset siirrettiin samaan varausjonoon.
Museoissa runsaasti kävijöitä
Jyväskylän taidemuseon tärkeimmät näyttelyt olivat Holvissa koko kesän esillä ollut ”Kirkkauden kuvia” -ikoneja Jaroslavlista. Keisarillisen Venäjän 50 ikonia sekä Suojassa Leo Ruuskanen ja Elonkorjaajat.
Berliiniläisen Jim Avignonin näyttely At Home with Me Suojassa tavoitti erityisesti nuorison.
Galleria Harmonian merkittävimmät näyttelyt olivat espanjalaisen Joan Fontcubertan fiktiivinen tarina Karelia – Milagros & co sekä jyväskyläläisen Jyrki Markkasen poikkitaiteellinen näyttelykokonaisuus Well-well – taistelu öljystä.
Opastus- ja työpajatarjonta oli monipuolista ja saavutti suuren suosion.
Grafiikkakeskuksen kurssien ja osallistujien määrä lisääntyi huomattavasti.
Keski-Suomen museossa 16 erikoisnäyttelyä
Keski-Suomen museon kahden laajan perusnäyttelyn lisäksi yleisölle esiteltiin 16 vaihtuvaa erikoisnäyttelyä. Merkittävimpiä näyttelyitä olivat Pöydän iloja pikkukaupungissa sekä Keski-Suomen kirkot. Maakunnallisesti arvokkaat rakennuskohteet inventoitiin.
Suomen käsityön museo saavutti kävijäennätyksensä, yli 40 000 kävijää.
Näyttelyistä suosituimmat olivat Pitkä Pinna itse tehty moottoripyörä sekä Vähäsiistii koulukässää.
Kuvataidekoulun toiminta jatkui entisessä laajuudessaan, mutta arkkitehtuurin opetus lisääntyi. Koulu esitteli mm. Pietarissa oppilastöillään koulun toimintaa Pietarin 300-vuotisjuhlien aikana.
Musiikin perusopetuksen musiikkileikkikoulun oppilasmäärä kasvoi 180 oppilaalla, kun Suomalainen konservatorio ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu laajensivat yhteistyötään. Syksyllä tehtiin päätökset Suomalaisen konservatorion siirtymisestä osaksi Jyväskylän ammattiopistoa vuoden 2004 alusta.
Jyväskylä Sinfonialle uusi ylikapellimestari
Ylikapellimestari Patrick Gallois sekä päävierailijat Ulf Söderblom ja Juhani Raiskinen aloittivat syksyllä orkesterin taiteellisena johtajistona.
Orkesteri konsertoi kesällä mm. kahdella festivaalilla Ranskassa sekä Jyväskylän Kesän avajaiskonsertissa Laukaassa. Jyväskylä Sinfonia esiintyi kolmekymmentä kertaa enemmän kuin edellisvuonna ja lähes kaikki konsertit olivat loppuunmyytyjä.
Teatterille menestystä ensi-iltojen vähenemisestä huolimatta
Jyväskylän kaupunginteatterissa valmistettiin neljä ensi-iltaa: musikaali Piukat paikat, rikosdraama Ennen lähtöä, satu Konsta Kotkan korkeanpaikankammo ja komedia Mobile Horror.
Kaisa Korhosen ohjaama Täällä Pohjan tähden alla kutsuttiin Tampereen Teatterikesän toiseksi kotimaiseksi päävieraaksi. Jyväskylän kaupunginteatterin roolia alueensa lastenteatterina vahvistivat näyttävästi Konsta Kotkan lentoharjoitukset.
Esikoululaiset pääsivät tutustumaan teatterin tekemiseen Teatteri tutuksi -projektissa. Teatterin ja koulujen yhteistyö sai uusia muotoja, kun teatterissa järjestettiin sen historian ensimmäiset Lasten teatteripäivät.
Jyväskylä Sinfonian ahkera harjoittelu palkittiin, kun lähes kaikki sen konsertit olivat loppuunmyytyjä.
--------
Plussat ja miinukset kulttuuritoimessa
+ Lasten- ja nuortenkulttuurikeskus KULTTUURIAITTA valtakunnallisen TAIKALAMPPU- verkoston jäseneksi
+ Jyväskylän taidemuseo, Keski-Suomen museo ja Suomen käsityön museo olivat mukana Avoin museo -projektissa.
+ Keski-Suomen museon ja Suomen käsityön museon näyttelyt saivat erinomaisen palautteen näyttelykävijöiltä.
+ Keski-Suomen Kirjailijat ry:n Baltic Ring -projekti sai jatkorahoituksen EU:n Kulttuuri 2000 -ohjelmasta
– Päätös konserttisalin rakentamisesta siirtyi
– Kuokkalan kirjaston perustaminen siirtyi
– Kulttuurijärjestöjen avustusmääräraha pieneni edellisistä vuosista
– Museoiden varastotilaongelmat ovat ratkaisematta
– Museoiden näyttelymäärärahojen supistuminen vaikutti sekä
näyttelytoiminnan laatuun että laajuuteen
--------
Tonttien kysyntä oli vilkasta edellisvuosien tapaan. Määrällinen tonttien luovutustavoite ylitettiin 20 %:lla. Uusia asuinalueit rakennettiin Kinkovuoreen ja Mustalammen laajennetulle alueelle.
Työpaikka-alueiden rakentamisessa merkittäviä hankkeita olivat Etelä-Keljon logistiikkakeskuksen 1. vaiheen valmistuminen ja Vasarakadun saneerauksen käynnistyminen.
Rantaraittia ja jätepalvelua kehitettin
Kuntalaisten suosimaa ulkoilualuetta Jyväsjärven rantaraittia jatkettiin Jyväsjärven länsipäässä. Kaupungin ja yritysten merkittävän yhteistyön saavutuksena valmistui syyskuussa Ahjokadun peruskorjaus Seppälässä.
Jätehuoltopalvelua kehitettiin muun muassa perustamalla uusille asuinalueille katettuja hyötykeräyspisteitä sekä tehostamalla kotitalouksien ongelmajätteiden sekä sähkö- ja elektroniikkaromujen keräyksiä.
Suomen kuntatekniikan yhdistys valitsi vuoden 2003 kuntatekniikan saavutukseksi Jyväskylän Messuakselin, joka koostuu monipuoliset liikennepalvelut tarjoavasta Matkakeskuksesta, ratapihan ylittävästä Messusillasta sekä Jyväskylä Paviljonkiin liittyvästä Messutorista.
Vuoden 2003 aikana käynnistyi keskustan pyöräpysäköinnin parantaminen ja kevyen liikenteen laatukäytäväverkoston suunnittelu.
Laadukkaan vedentuotannon palveluita valvottiin
Vuonteen tekopohjavesilaitoksella tuotetun veden laatu on vakiintunut ja pysynyt hyvänä. Vesilaitoksen jakaman veden laatu täytti talousvesiasetuksen laatuvaatimukset ja -suositukset.
Ruokkeen alueen vesihuollon rakentaminen oli vuoden suurimpia vesihuoltotöitä. Vesihuoltoon liittyi nelisenkymmentä omakotitaloa.
Jyväskylän pelastuslaitoksen operatiivinen toiminta säilyi edeltävien vuosien keskiarvojen tasolla. Tulipalojen kokonaismäärä pysyi viime vuoden tasolla, mutta tulipalojen aiheuttamat taloudelliset vahingot kasvoivat.
Vuoden 2004 alussa aloitti koko maakunnan 30 kunnan yhteinen Keski-Suomen pelastuslaitos liikelaitoksena.
Kuokkalan silta oli yksi Valo on Jyväskylässä -tapahtuman valaistuskohteista. Kuvaaja: Antti Aarnio.
--------
Plussat ja miinukset teknisessä palvelukeskuksessa
+ Tonttien kysyntä oli vilkasta, määrällinen tonttien luovutustavoite ylitettiin 20 %:lla.
+ Internet-karttapalvelun (http://kartta.jkl.fi) käyttäjämäärät kasvoivat edelleen.
+ Ruokkeen alueen vesihuolto valmistui.
+ Suomen Kuntatekniikan yhdistys valitsi Jyväskylän Messuakselin vuoden kuntatekniikan saavutukseksi.
+ Kunniamaininta Euroopan liikenneministeriöneuvoston ja vammaisfoorumin (ECMT/EDF) järjestämässä kilpailussa liikuntaesteisten huomioon ottamisessa liikennejärjestelyissä ja liikenteen palveluissa.
+ Valo on Jyväskylässä koettiin myönteiseksi tapahtumaksi.
+ Loukkaantumiseen johtaneet liikenneonnettomuudet vähenivät.
+ Ongelmajätettä saatiin käsittelyyn 13 % ja sähkö- ja elektroniikkaromua 58 % enemmän kuin edellisenä vuonna.
– Maanmyyntitavoitetta ei saavutettu rakennushankkeiden viivästymisen vuoksi.
– Vesihuoltoverkoston saneerauksia ei pystytty rahoittamaan tarpeen edellyttämällä tavalla
– Jalkakäytävien talvihoitoa ei voitu toteuttaa koko kaupungissa samalla periaatteella.
--------
Sepänkeskuksen aula ja pajatiloja kunnostettiin nuorisotiedotuksen ja mediatyöskentelyn tiloiksi. Nuorisotiedotuspiste Laturi avattiin virallisesti. Samalla laajeni nuorten mahdollisuus saada henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta. Sepänkeskuksen lisäksi Laturin nettikoneita oli nuorten käytössä asukas- ja nuorisotiloilla.
Jyväskylän Nuorten Ääni
-projektin avulla nuoria innostettiin osallistumaan asuinalueensa kehittämiseen. Yhteistyöllä alueille rakennettiin skeittipaikkoja nuorten harrastajien käyttöön. Jyväskylän Nuorten Ääni -nettisivuilla toimi aloitekanava nuorten ja päättäjien yhtenä yhdyslinkkinä.
Musiikki kuuluviin
Big Boom 2003 -tapahtuma toi esille lupaavia bändejä ja kokosi yhteen suuren joukon musiikin harrastajia ja kuulijoita. Bändikohtaista koulutusta lisättiin opettamalla bändejä musiikkitallenteiden teossa, kappaleiden sovittamisessa ja esiintymisessä.
Akustinen musiikki alkoi kuulumaan elokuisen bändileirin jälkeen Siperia unplugged -perjantaiklubeissa. Lokintien bänditilojen uudistamisen jälkeen tilojen kunto koheni, mutta treenikämppien määrä väheni.
Uutena toimitilana aloitti Halssilan nuorisotila. Kaikkiaan aluenuorisotyöllä on viisi nuoriso- ja asukastilaa ja kaksi pienempää nuoriso/kerhotilaa. Kävijämäärä kasvoi edellisestä vuodesta ja toiminta monipuolistui useissa tiloissa.
Nuoriso- ja asukastiloja käytetään myös erilaisiin alue/lähiöhankkeisiin. Nuorisotyö oli eri tavalla mukana lapsiin ja nuoriin liittyvissä hankkeissa ja projekteissa. 
Tämä juttu on julkaistu Jyväskylä-tiedotuslehdessä 28.4.2004.