Jyväskylä-lehti

Makuhermo kehittyy maistelemalla

Kuva: Ulkoilun jälkeen ruoka maittaa! Cecilia Berqvist (2) ja Noora Tilli (3) Pohjanlammen päiväkodin Sukeltajat-ryhmästä nauttivat päiväkotiruoasta. Ilkka Pietarinen

Erikoisruokavalioita tarvitaan ruokayliherkkyyksien, aversioiden ja eettisten syiden vuoksi

– Noin kymmenesosalle päi-väkotilapsista ja koululaisista valmistetaan erikoisateria, kertoo Jyväskylän kaupungin ruokapalvelu Kylän Kattauksen johtaja Sirkka-Liisa Ahonen.
Ravitsemusterapeutti Arja Lyytikäinen nostaa esiin ruokavalioiden terveydelliset näkökohdat.
– On tärkeää, että vaikkapa keliakiaa sairastavat voivat nykyään syödä luottaen siihen, ettei annos sisällä heille sopimatonta gluteenia. Luotettavuudesta on hyötyä muillekin erikoisruokavaliota noudattavalle, kuka tahansa voi tarkistaa oman annoksensa sisällön, Lyytikäinen sanoo.

Erikoisruokavalioiden valmistaminen ja tarjoilu vaativat tarkkuutta koko ruokaketjulta: raaka-ainevalinnasta asiakkaan lautaselle.
Toisaalta erikoisruokavalio-mahdollisuutta voidaan käyttää väärin ilmoittamalla vaikkapa kukkakaali-allergia syyksi erikoisannokselle silloinkin, kun lapsi tai nuori ei vain satu pitämään kukkakaalin mausta.

Äärimmillään hyvin rajoittunut ruokavalio voi aiheuttaa ravitsemuksellisia puutoksia.
Erikoisruokavalioiden paljous nousi erityisesti Kylän Kattauksessa pohdittavaksi, kun eräästä sadan kouluruokailijan yksiköstä yli kuusikymmentä oppilasta ilmoitti haluavansa erikoisruokavalion.
– Määrä tuntui hämmästyttävän suurelta, Sirkka-Liisa Ahonen sanoo. – Kun asia otettiin vanhempainillassa esille, erikoisruokavalioiden määrä väheni tuntuvasti. Joukossa oli niin sanottuja mielihaludieettejä, jotka keskustelun jälkeen poistuivat.
Aversio on tosi tunne

Ravitsemusterapeutti Arja Lyytikäisen näkee yhdeksi valikoivuuden syyksi aversion.
– Aversio tarkoittaa voimakasta, aitoa vastenmielisyyden tunnetta tiettyä ruokaa kohtaan, Lyytikäinen kertoo.
Lapsilla aversioita syntyy helposti, jopa yhdestä epämiellyttävästä ruokakokemuksesta.
Aversioon on siis syytä suhtautua ymmärtävästi. Pakottamisella saadaan aikaan vain huonoja seurauksia.

Aversion lievempi aste on ruokaennakkoluulo eli tottumattomuus uusiin ruokiin.
– Lapset ovat makujen suhteen luonnostaan konservatiivisia. Uuteen makuun tottumiseen tarvitaan 10–15 maistamiskertaa ja näiden tilanteiden täytyy olla ilmapiiriltään myönteisiä. Myös kavereiden ja perheenjäsenten malli auttaa, Arja Lyytikäinen kertoo.

Jouluruokakammoisellekin voisi siis ehdottaa puolikkaan kynnen kokoista makuannosta lanttulaatikkoa muutaman päivän välein ja herkun sisällyttämistä vakituisellekin ruokalistalle jatkossa.

Allergioita joka kymmenennellä

Ruoka-aineallergiaa esiintyy noin kymmenellä prosentilla lapsista. Useimmilla se paranee kouluikään mennessä, joten kielletyn ruoan kokeileminen puolen vuoden välein ja todetusta paranemisesta tiedottaminen on tärkeää. Tätä toivovat myös joukkoruokailun järjestäjät, jotta erikoisruoka-annokset eivät palaisi keittiöön koskemattomina.

– Ruoka-aineallergia puhkeaa yleensä vauvavaiheessa, kun lapsi alkaa saada kiinteää ruokaa. Valtaosalla oireet häviävät iän myötä. Aikuisilla tällaista allergiaa on enää vain muutamalla prosentilla, Lyytikäinen kertoo.

Siitepöly-allergiaan liittyvät ruoka-aineallergiat puhkeavat yleensä murrosiän kynnyksellä.
– Kouluihin ja päivähoitoon tarvitaan selkeä toimintatapa sille, miten ruokapalveluun ilmoitetaan erikoisruoat. Kotiin pitäisi myös tiedottaa, millä periaatteilla ruokailu järjestetään, Arja
Lyytikäinen sanoo.

Erikoisruoka-annos on tavallista kalliimpi, koska se tehdään erikseen sen raaka-aineet maksavat usein enemmän kuin muiden.

Siksipä sen palaaminen keittiöön koskemattomana on harmillinen asia. Sirkka-Liisa Ahonen toivoo välitöntä ja suoraa palautetta keittiöille erikoisruokavalioiden toimivuudesta, jotta mahdollinen syy kelpaamattomuudelle tulisi annoksen tekijänkin tietoon.

Samalla Ahonen korostaa ennakkoluulotonta suhtautumista erilaisiin ruokalajeihin ja ruoka-aineisiin. Kouluruokailu on osa kasvatusta ja opetusta.

----------

Viisitoista prosenttia lukiolaistytöistä jättää lihan pois ruokavaliostaan

Kasvisvaihtoehto löytyy osasta Kylän Kattauksen yläasteen ja lukion kouluista jo jokaisella aterialla. Muissa paikoissa kasvisruoka tilataan erikseen. Jokaisessa koulussa on useita kasvisruokailijoita, joten ilmiö alkaa olla tuttu. Ravitsemusterapeutti Arja Lyytikäinen kertoo, että yleisintä kasvisruokailu on lukiota käyvillä tytöillä. Heistä noin 15 prosenttia välttää lihansyöntiä.

– Maitotuotteita ja kananmunia sisältävä kasvisruokavalio on kyllä ravitsemuksellisesti riittävä myös kasvavalle nuorelle. Kasvisvaihtoehto on syytä järjestää eettisten syiden perusteella. On nimittäin todettu, että sitä haluava jättää lounaan kokonaan syömättä, jos kasvisruokaa ei ole tarjolla, Lyytikäinen sanoo.

Sirkka-Liisa Ahonen kertoo, että terveydellisistä syistä erityisruokavaliota tarvitsevan kuuluu toimittaa tarpeestaan lääkärin tai terveydenhoitajan todistus oman koulun keittiöön. Eettisistä tai uskonnollisista syistä esimerkiksi kasvisruokaa haluavan ei tällaista todistusta tarvitse esittää. Hänenkin toivotaan harkitsevan päätöstään niin paljon ja pitkäjänteisesti, ettei linjastolla tulisi valittua liharuokaa senhetkisen mielihalun vuoksi.

Kylän Kattaus kattaa 15 000 lautasta päivittäin

Kylän Kattaus järjestää ateriat peruskouluihin, lukioihin, päiväkoteihin, vanhainkoteihin, useisiin työpaikkoihin ja sairaalaan sekä tilaus- ja kokoustarjoiluja ja kotiin kuljetettavia aterioita.

Päiväkotien ja koulujen perusateria koostuu neljästä osasta:
kokoliha-, jauheliha-, kala-, kasvis- tai makkarapääruoasta, tuoreannoksesta (salaatti tai hedelmä), leivästä ravintorasvoineen sekä ruokajuomasta. Lisäksi kerran viikossa tarjotaan jälkiruoka, joka voi olla kiisseliä, rahkaa tai vaikkapa marjapaistos vaniljakastikkeen kera.

Kuva: Keittäjä Liisa Närhi on valmistanut maistuvaa pastabroileripaistosta. Ilkka Pietarinen


Arja Liinamaa

Tämä juttu on julkaistu Jyväskylä-tiedotuslehdessä 10.12.2003.