Jyväskylä-lehti

Silput - Muut

Kaupunki on myös työpaikka

Uusien työntekijöiden rekrytointisivusto internettiin

Monet yritykset hakevat uusia työntekijöitään keskitetysti. Kaupunki ei toimi näin. Jokainen yksikkö hankkii itse uudet työntekijänsä.
–  Juuri se tiimi, johon uusi työntekijä on tulossa, toimii asiantuntijana kun työntekijää valitaan, kertoo henkilöstöassistentti Merja Savelainen.

Jyväskylän kaupunki on avannut internetiin rekrytointisivuston kaikille kuntatyöstä, kaupungin rekrytointitavoista, eri työtehtävistä ja muista työhön liittyvistä asioista kiinnostuneille.

Näiltä sivuilta löytyy tietoa kaupungin avoimista työpaikoista, neuvoja harjoittelupaikkojen, opinnäytetyön aiheiden ja kesätöiden hakemiseen, kuukausittain vaihtuvat henkilöhaastattelut ja ajankohtaista informaatiota Jyväskylästä niin työskentely- kuin asuinpaikkanakin.

Rekrytointisivuston antamien tietojen, neuvojen ja työnhakuvinkkien ansiosta työnhakija osaa ottaa työnhakuasioissa yhteyttä oikeaan henkilöön, vaikkapa sähköisesti.
–  Tavoitteena on, että vuoden alkupuoliskolla kaikkia kaupungin työpaikkoja voi hakea internetin kautta. Saimme viime keväänä hyviä kokemuksia kesätöiden hakemisesta internetin kautta, Savelainen kertoo.

Internetin käyttö helpottaa hakemusten käsittelyä ja vertailua sekä tekee hakemisen helpommaksi myös työtä etsivälle. Jatkossa työnhakija voi jättää kaupungille rekrytointisivuston kautta myös avoimen työhakemuksen.
–  Työmarkkinat muuttuvat ja kunta-ala tarvitsee tulevina vuosina uusia, innokkaita työntekijöitä, sanoo Merja Savelainen ja toivottaa työnhakijat tervetulleiksi katsomaan mitä Jyväskylän kaupunki tarjoaa työnantajana.

------

Jyväskylä-lehti luotettavin kaupunkitiedon lähde

Kaupunkilaiset pitävät kaupungin tiedotuslehteä luotettavimpana tietolähteenä kaupunkia koskevissa asioissa. Jyväskylä-lehteä käyttää kaupunkitiedon lähteenä reilu 80 % kaupunkilaisista ja sen kautta saa riittävästi tietoa 35 % lehteä lukevista kaupunkilaisista.

Tulokset käyvät ilmi kyselystä, jossa 15–75-vuotiaat asukkaat antoivat mielipiteensä Jyväskylän kaupungin kaupunkilaisille suunnatusta viestinnästä. Vastaajia oli yhteensä 738.

Reilu kolmannes lehteä lukevista kokee saavansa Jyväskylä lehdestä riittävästi tietoa. He kuuluivat yleensä ikäryhmiin 41–45 tai 51–55.
Noin 60 % vastaa saavansa tietoa jonkin verran ja noin 6 % prosenttia vastaajista kokee, ettei saa tietoa Jyväskylä-lehdestä.
Naiset saavat lehdestä tietoa hieman paremmin kuin miehet.
Lähes puolet 41–45-vuotiaista ja 51–55-vuotiaista saa lehdestä tietoa riittävästi. Tietoa saamattomien osuus on suurin alle 20-vuotiaiden ikäryhmässä.

Tiedotuslehti nousi 14 vaihtoehdon joukossa mieluisimmaksi tavaksi tiedottaa vaikuttamismahdollisuuksista ja kaupungin organisaatiosta.

Antti Laukkarisen osana pro gradu -työtään tekemän kyselyn tuloksia tullaan käyttämään kaupungin kuntalaisviestintää kehitettäessä.

------

Huumeidenvastainen rock-klubi voimissaan

Jyväskyläläinen musiikkiosaaminen sai kiitosta pitkäjänteisestä työstä, kun Jelmu kävi vastikään pokkaamassa musiikkialan ammattilaisten myöntämän Vuoden Klubi -palkinnon.
–  Ensimmäisen kerran palkinto myönnettiin pääkaupungin ulkopuolelle, iloitsee Jelmu ry:n toiminnanjohtaja Jonna Paananen.

Makeaa palkinnon myöntämisessä on muun muassa se, että mielipiteensä ratkaisuun ovat ilmaisseet ohjelmistotoimistojen ja toimittajien lisäksi myös bändit.
–  Uskon, että kehut ovat myös positiivinen mielenilmaus toimintamme tukemiseksi, arvelee Jonna Paananen.

Tanssisali Lutakossa harjoittelee nelisenkymmentä bändiä, sekä aloittelijoita että maan eturivin yhtyeitä. Tämä luo vertaisvaikuttamiselle erinomaiset puitteet.

Noin kaksi kolmesta tanssisalin konsertista on loppuunmyyty ja lähes kaikki ovat poikkeuksetta avoimia alle 18-vuotiaille.
–  Lutakko on Jyväskylässä ainoa säännöllisesti viikonloppuisin toimiva ohjelmallinen vapaa-ajanviettomahdollisuus alaikäisille.

Jelmu rahoittaa toimintansa lähes sataprosenttisesti oman toiminnan tuotoilla ja omalla varainhankinnallaan. Toiminta pyörii noin 80 vapaaehtoisen ja neljän palkatun työntekijän voimin.
Huumeidenvastaisuus on Jelmun toiminnan tärkeimpiä periaatteita.
–  Jos keikalle tulevat bändiläiset käyttävät huumeita, he lentävät meiltä armotta pois, vahvistaa Paananen.

Jelmulaiset pitävät Lutakkoa ainoana mahdollisena toimivana tilavaihtoehtona Jyväskylässä.
–  Lutakko on akustisesti ja toiminnallisesti hyvä ja sijainti keskustassa on erinomainen alaikäisten asiakkaiden kannalta, painottaa Paananen.

Kiistellyn Lutakon kohtalo saattaa ratketa vuoden sisällä. Uusia rahoitussuunnitelmia on tehty innolla, jotta talo voitaisiin peruskorjata.

Parhaillaan selvitetään myös, mitä tanssisali Lutakon mahdollinen säilyminen merkitsisi kaavoituksen ja koko Lutakon jatkototeutuksen kannalta.

Helinä Mäenpää

------

Elektroniikkakeräyksellä ennätyssuosio

Vuosittainen sähkö- ja elektroniikkaromun keräys onnistui jälleen erittäin hyvin Jyväskylässä. Kotitalouksien sähköromuja otettiin vastaan keräyspaikoilla yhteensä 6 800 kappaletta.

Edellisvuonna sähköromuja tuotiin 4 400 kappaletta, sitä aiempana vuonna 3 400 kappaletta.
Vuodesta 2005 lähtien sähkö- ja elektroniikkaromun voitaneen palauttaa vastaanottopaikkoihin maksutta. Tästä sähkö- ja elektroniikkaromun tuottajanvastuusta johtuen kaupunki järjestää jo ensi vuoden sähkö- ja elektroniikkaromun keräyksen todennäköisesti pienemmässä mittakaavassa kuin aiemmin.

Kaikki eivät kuitenkaan löydä romukeräystä. Vaikka tällaisia keräyksiä on järjestetty vuosittain, niin viime vuoden aikana siivottiin hyöty- ja ongelmajätepisteistä sekä maastosta noin 250 erilaista sähkölaitetta kuten kylmälaitteita, televisioita, tietokoneita ja muuta sekalaista sähköromua, jonka paikka ei ole hyötykeräyksessä.

Tänä vuonna on jouduttu siivousta jatkamaan edellisen vuoden tahtiin. Suurin osa romuista saadaan kuitenkin keräyskampanjan avulla hyötykäyttöön ja pois luonnosta.

Teuvo Kari

------

Paristoastiat käymälöinä, jäteastiat häviävät

Hyötykeräyspisteet ovat turhan usein ilkivallan ja väärinkäytösten kohteina

Ilkivallan tekijät ovat käyneet kaupungin ylläpitämien jätekatosten kimppuun. Niitä sotketaan maaleilla, seiniä ja astioita rikotaan ja asioihin tuodaan vääränlaisia jätteitä.
Paristonkeräysastioiden pohjia potkitaan auki, jolloin paristot leviävät ympäristöön ja saattavat aiheuttaa ympäristöriskin.

Lisäksi katoksia sotketaan ihmisten ulosteilla. Virtsaamiskohteeksi ovat kelvanneet muun muassa paristonkeräysastiat.

Nuotioita tehdään katoksiin. Kaksi katosta on viime vuosien aikana poltettu maan tasalle ja osittain on tuhottu neljä katosta. Syyskuussa Kuokkalan keskustan keräyskatokseen oli tuotu kaksi laatikollista kuolleita haisevia rapuja.

Eniten sotketaan Kuokkalan keskustassa, Kypärämäessä, Halssilan Siwan luona, Myllyjärvellä, Keljonkankaalla sekä Säynätsalon pääsaarella.

Lahjaharjussa Ukonniementiellä olevaan sekalaisen romun keräyskatokseen tuodaan sekalaista romua. Katokseen kiikutetaan kotitalousjätteitä, huonekaluja, autojen ja mopojen remonttijätteitä ynnä muita, jotka eivät sinne kuulu.

Vahingonteoista koituu korjauskuluina vuosittain huomattava summa. Uusi katos astioineen ja polttojätteiden siivoustöineen maksaa noin 4 500–5 000 euroa. Kymmenen vuoden aikana on varastettu kymmenkunta 600 litran keräysastiaa, jotka maksavat noin 230 euroa kukin.

Tällä hetkellä katokset ovat suhteellisen siistejä kesän korjausten ja maalausten jälkeen. Käyttäjien toivotataan kiinnittävän huomiota pisteiden oikeaan käyttöön ja ilmoittavan väärinkäytöksistä.

Teuvo Kari



Tämä juttu on julkaistu Jyväskylä-tiedotuslehdessä 5.11.2003.