Jyväskylä-lehti

Jyväskylän keskustan kolme luonnetta

Monimuotoinen ja elävä ruutukaava-alue estää keskustan näivettymisen

1930-luvulle saakka Jyväskylän keskusta oli aivan selvästi Kirkkopuistossa, jonka eri kulmilla hoituivat sekä kirkolliset asiat, kaupankäynti että asiointi viranomaisten kanssa. Kun uusi tori avattiin Harjun kupeessa, kaupallinen keskus siirtyi kohti Asemakatua – ja matkakeskuksen valmistuttua taas askeleen verran kohti Väinönkatua.

Jyväskylän, kuten muidenkin kaupunkien, haaste on keskustan pitäminen asuttuna, vilkkaana ja viihtyisänä, pohdiskelee asemakaava-arkkitehti Anne Sandelin. Keskustan elävyyteen vaikuttavat kaupungin laitamien kauppakeskukset ja muiden toimintojen, kuten kulttuuripalvelujen sijoittuminen keskustan ulkopuolelle.
– Kun toimintoja siirretään keskustan ulkoreunan yli, muutamassa kymmenessä vuodessa ruutukaavakeskustasta jakautuu eikä sillä ole enää voimakasta identiteettiä. Jos keskusta halutaan pitää elävänä, niin pitää pohtia miksi Jyväskylän keskusta on ainutlaatuinen maailmassa ja korostaa näitä ainutlaatuisia piirteitä, Sandelin sanoo.

Elämää muuallakin kuin kaupoissa

Sandelin herättelee keskustelua hahmottelemalla kampuksen, Harjun, Jyväsjärven ja Tourujoen välisestä alueesta mielikuvakarttaa. Kartan keskeiset alueet ovat yläkaupunki, kulttuuriakseli ja kävelykeskusta.
– Yläkaupunki on boheemikortteli, jossa on rento tunnelma. Siellä esimerkiksi kadun kalustus ja valaistus voi olla jännittävää, rehevää, karkeaa – erilaista.

– Kävelykeskusta toinen voimakas painopiste. Se on elämys- ja ostosalue, siisti ja viihtyisä perinteisellä tavalla.
– Näiden välissä kulttuuriakseli yhdistää yläkaupunkia ja kävelykeskustaa. Se pitää keskustaa teattereiden ja musiikin avulla elävänä muulloinkin kuin kauppojen aukioloaikoina.

Yhtenäisen keskustan erilaiset alueet

Keskustavision keskeinen ajatus on alueiden erilaisten identiteettien vahvistaminen, mutta keskustan pitäminen yhtenäisenä. Jos kaupallisia ja kulttuurisia painopisteitä on useampia ei keskusta enää hahmotu.

Miten keskustavisio käytännössä toteutetaan? Sandelin ei usko, että keskustaa rakennetaan tulevaisuudessakaan tiukoilla määräyksillä.
– Yrittäjien ja kiinteistönomistajien tarpeita ei määrätä sanelemalla, mutta kun saavutetaan yhteinen tahtotila asiat ryhtyvät loksahtelemaan paikoilleen. Kun yhteiset tavoitteet lausuntaan ääneen, niin niillä on kummallinen tapa toteutua, Sandelin uskoo.

Keskustavision rakentaminen jatkuu talven aikana avoimissa yleisötilaisuuksissa mielipiteitä keräämällä. Sandelin sanoo myös keskustelun kiivauden vaikuttavan etenemistahtiin.
– Kävelykatu käynnisti keskustan kehittämisen, mutta jos pysähdymme siihen Jyväskylän keskustan käy huonosti.

------

Kaupunkisuunnittelupalkinto kertoo henkisestä muutoksesta

Jyväskylän kaupunki on saanut Suomen Arkkitehtiliiton SAFA -palkinnon kaupunkisuunnittelusta. Palkinto jaetaan vuosittain kunnille tai yhteisöille laadukkaan elinympäristön edistämisestä. Palkintolautakuntaan kuuluvat edustajat ympäristöministeriöstä, kuntaliitosta ja arkkitehtiliitosta. Palkinto myönnettiin 27. kerran; Jyväskylä on nyt ainoana kuntana saanut sen toisen kerran, edellinen on vuodelta 1985 Kuokkalan suunnittelusta.

Palkinto on tunnustus tehdystä työstä ja valitusta suunnasta. Se vahvistaa Jyväskylän asemaa kaupunkisuunnittelun ja kaupunkirakentamisen edelläkävijänä. Se on kiitos kaupungin johdolle, päättäjille ja viranhaltijoille, erityisesti kaupunkisuunnittelutoimistolle vuosien johdonmukaisesta, visionäärisestä työstä.

Työn tulos on fyysisesti nähtävissä kaupunkikuvan muutoksissa esimerkiksi keskustassa, Lutakossa, kampusalueella ja Jyväsjärven ympäristössä rakennusten, katunäkymien ja yksityiskohtien laadullisena parantumisena. Muutoksen symbolina on Matkakeskus – Innova -kokonaisuus.

Näkyvää muutosta suurempi on kuitenkin henkinen muutos: toimijoiden ajattelutavan kehittyminen ja laajentuminen. Henkinen muutos on mahdollistanut arkkitehtuuripoliittisen ohjelman, kaupunkisuunnittelun strategisen aseman ja resurssit, huippuarkkitehtien esimerkit. Se on mahdollistanut kyvyn katsella asioita pitkäjänteisesti ja kokonaisvaltaisesti. Henkisen muutoksen vuoksi Jyväskylä on edellä muita kaupunkeja.

Kaupunki ei ole koskaan valmis eikä täydellinen. Palkitseminen on vain välietappi matkalla entistä parempaan, mutta se antaa aina tarvittavaa voimaa ja uskoa työhön. Sen vaikutus on useimmiten tehokkaampi kuin kepin. Formulajohtaja Ron Dennis on kertonut McLarenin menestyksen takana olevan kunnianhimon ja intohimon. Sama pätee useilla muillakin aloilla, myös kaupunkisuunnittelussa.

Ilkka Halinen, kaupunginarkkitehti



Tämä juttu on julkaistu Jyväskylä-tiedotuslehdessä 5.11.2003.