Jyväskylä-lehti

Kouluihin uudet opetussuunnitelmat

Kuva: Puistokoulun rehtori Kari Fagerholm on mukana opetussuunnitelmien uudistamistyössä. Ensimmäisellä ja toisella luokalla uudet suunnitelmat ovat jo käytössä. Ilkka Pietarinen

Uusina aineina fysiikka-kemia alkaa viidennellä ja terveystieto seitsemännellä luokalla

Uusien peruskoulun opetussuunnitelmien käyttö ensimmäisillä ja toisilla luokilla ei ole vielä merkinnyt koulutyössä suuria muutoksia.
–  Ensi vuoden syyslukukautta aloitettaessa otetaan käyttöön kolmansilla, viidensillä sekä seitsemänsillä luokilla uudet opetussuunnitelmat sekä uusi tuntijako. Silloin tulee viidensille luokille uutena oppiaineena fysiikka-kemia, ja seiskaluokkalaiset saavat uutena aineena terveystiedon, kertoo opetussuunnitelmien muuttumista koordinoiva Puistokoulun rehtori Kari Fagerholm.

Fysiikka-kemiaa tulee yksi viikkotunti sekä viidennellä että kuudennella luokalla. Terveystietoa tulee myös yksi viikkotunti 7.-9. -luokilla.

Tuntijako määrittää opetuksen

Valtakunnalliset opetussuunnitelmat muuttuivat viimeksi vuonna 1994. Kari Fagerholmin mukaan silloin astuttiin vapaampaan maailmaan.
–  Sen ajan opetussuunnitelma antoi paljon enemmän väljyyttä sekä kouluille että opettajille vaikuttaa omaan työhönsä. Silloin yleistyivät esimerkiksi erilaiset työpajat, koska tuntijako mahdollisti ryhmien jakamisen, Fagerholm kertoo.

Uusi tuntijakopäätös annettiin vuonna 2001. Sitä ennen opettajat saivat sekä minimi- että maksimituntimäärät omiin aineisiinsa. Vuoden 2001 jälkeen valtio on kustantanut vain minimitunnit ja kaikki sen yli menevä opetus tulee kunnan itsensä maksettavaksi.

Jyväskylässä tämä on johtanut siihen, että perusopetukseen kunta on resurssoinut lisää 1.-6. -luokilla, mutta 7.-9. -luokilla on tyydytty lain vaatimaan minimiin eli keskimäärin 30 tuntiin viikossa.

Uudessa maailmassa uutta oppimista

Uudet oppiaineet on otettu koulun opetukseen nykyajan vaatimusten vuoksi.
–  Fysiikan ja kemian tärkeys on tullut esiin markkinatalouden kehityksen myötä, tarvitsemme yhteiskunnassa matemaattisten aineiden taitajien panosta, Kari Fagerholm sanoo.
–  Terveystiedon tarve taas heijastaa yleistä huolta nuorten hyvinvoinnista. Mikä olisikaan parempaa, jos koulussa voitaisiin antaa täsmennettyjä oppeja terveyden ylläpidosta nuoria kiinnostavalla tavalla, Fagerholm sanoo.

Peruskoulun arkityössä tulisivat uusia opetussuunnitelmia käytettäessä näkyä myös uudet aihekokonaisuudet: ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti, mediataidot, yrittäjyys, vastuu ympäristöstä, turvallisuus ja liikenne ja sekä ihminen ja teknologia.
–  Tarkoituksena on eheyttää opetusta niin, että kaikissa oppiaineissa käydään läpi, missä kukin näistä aihealueista luontevasti toteutuu. Niin että ainakin kerran oppilas käsittelisi näitä jokaista oman polkunsa aikana, Fagerholm sanoo.

Koulu yhteiskunnan aalloilla

Opetussuunnitelmien uusimista alettiin pohtia, kun nähtiin, että 1990-luvun koulu- ja opettajakohtainen vapaus on johtanut epätasa-arvoiseen ja yhteismitattomaan tilanteeseen.
–  Nykyään väitetään, että eri kouluissa annetaan eri tasoista opetusta, eikä se ole oppilaan eikä koulunkaan etu. Nyt palataan normitetumpaan, yhteismitallisempaan koulutyöhön, tuntijaot ovat kahlitsevampia – vaikka mahdollistavatkin opetuksen painotuksia, Fagerholm sanoo.

Sokeasta sääntöjen tottelemisesta ei kuitenkaan ole kyse.
–  Opettajan autonomiasta siirrymme yhteisön autonomiaan. Opettaja valitsee työtavat, mutta sitä ennen niistä on keskusteltava ja sovittava koulun toimintakulttuurin sisällä.Näissä keskusteluissa koulun työyhteisö päättää yhdessä opetuksen järjestämisestä ja pohtii sitä, millaisia juuri meidän työyhteisön työskentelytavat, oppimis-, ihmis- ja tiedonkäsitys ovat. Eli mitkä ovat toimintaamme ohjaavat arvot, Kari Fagerholm sanoo.

Nykyaikana arvostetaan oppilaissakin eri asioita kuin vaikkapa 1920-luvulla. Entisajan pidättyväisen ja hiljaisen mallioppilaan vaatimus on nykyaikana muuttunut avoimeksi, itseään ilmaisevaksi, kriittiseksi ja sosiaalisesti taitavaksi nuoreksi.
–  Koulu ei enää ole jäljessä yhteiskunnan kehityksestä, Kari Fagerholm väittää.
–  Me olemme murroksen kärkiaallossa, ajan hengessä mukana.


Arja Liinamaa

Tämä juttu on julkaistu Jyväskylä-tiedotuslehdessä 5.11.2003.