Jyväskylä-lehti

Pääkirjoitus: Liikelaitostaminen osa kaupungin toimintojen organisointia

Kunnallisia liiketoimintoja voidaan eriyttää perus-tamalla osakeyhtiöitä, osuuskuntia, säätiöitä tai kuntayhtymiä. Nämä toimintamallit ovat liiketoiminnan ulkoistamista, vaikka kunnalla säilyisikin määräysvalta näissä organisaatioissa.

Ulkoistamisen vaihtoehtona on sisäinen liiketoiminnan eriyttäminen eli kunnallisen liike- tai palvelutoiminnan harjoittamista varten voidaan perustaa liikelaitos. Liikelaitos erotetaan kirjanpidollisesti muusta kunnan toiminnasta, mutta kuitenkin tilinpäätöksessä liikelaitoksen erillistilinpäätös yhdistetään kunnan tilinpäätökseen. Liikelaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet asetetaan kunnan talousarviossa, jonka valtuusto vahvistaa. Liikelaitoksen erillistä asemaa korostaa oma johtokunta ja toimitusjohtaja (liikelaitosjohtaja).

Monissa suurissa kaupungeissa liikelaitosmalli on nähty hyvin toimivana ja tehokkaana sisäisen organisoinnin mallina. Jyväskylässä kaupungin toimintojen liikelaitostaminen on edennyt harkitusti vaiheittain.

Kymmenisen vuotta sitten perustettiin ensimmäiset liikelaitokset; Tilapalvelu ja Vesilaitos. Näiden kummankin yksikön liiketoiminnassa on ominaista merkittävä omaisuusmassa ja kaupungin palvelutuotannon kannalta tärkeä palvelukokonaisuus.

Tilapalvelu keskittyy pääasiallisesti kaupungin sisäiseen palvelutuotantoon huolehtimalla perustoimintojen tarvitsemista kiinteistöistä ja tiloista. Vesilaitos vastaa vedentuotannosta ja jakelusta koko toimialueensa asiakaskunnalle. Molemmilla toimialoilla liikelaitostaminen on lisännyt tehokkuutta, selkeyttänyt toiminnan rajapintoja ja ennen kaikkea motivoinut ja sitouttanut henkilöstöä asiakaslähtöiseen toimintaan ja yrittäjyyteen.

Tämän vuoden alusta liikelaitosmuotoisina ovat aloittaneet toimintansa Total Kiinteistöpalvelu ja Jyväskylän seudun Työterveys. Hyvien kokemusten rohkaisemina päädyttiin valmistelemaan myös Ruokapalvelun ja Altek Aluetekniikan liikelaitostamista vuoden 2004 alkuun.

Tuotantopalveluista vastaavat liikelaitokset tukevat kaupungin perustehtäviä, jolloin näiden yksiköiden ulkoisen liikevaihdon osuus on vähäinen. Maakunnan pelastustoiminta on koottu yhdeksi kokonaisuudeksi Keski-Suomen Pelastuslaitokseksi, joka aloittaa toimintansa kaupungin liikelaitoksena ensi vuoden alusta lukien. Näiden muutosten jälkeen kaupungilla on seitsemän eri toimialoilla palvelevaa liikelaitosta.

Useissa yhteyksissä puhutaan kaupungista konsernina. Se tarkoittaa kaupunkia ja sen määräysvallassa olevia tytäryhteisöjä. Vuoden 2002 lopussa konserniin kuului 13 osakeyhtiötä ja 3 säätiötä. Yhtiöiden perustaminen on ollut osa kaupungin omistajapolitiikkaan liittyvää toimintakokonaisuuksien ulkoistamista.

Kaupungin toimintoja yhtiöitettäessä omistajan näkökulma muuttuu konserniohjaukseksi, jolloin puuttuminen operatiiviseen toimintaan vähenee ja ohjauksen painopiste on yhtiön strategiassa ja tuloksessa.

Liikelaitosmalli on sisäistä toiminnan järjestelyä, jolla ei suoraan ole polkua ulkoistamiseen. Kuitenkin jos liikelaitoksen toiminta etenee kilpailukykyiseksi myös ulkoisilla markkinoilla ja toimintaan tarvitaan enenevää itsenäisyyttä, omistajan intressi on harkita liikelaitoksen muuttamista yhtiöksi.

Maija-Liisa Havia vs. apulaiskaupunginjohtaja

Tämä juttu on julkaistu Jyväskylä-tiedotuslehdessä 5.11.2003.