Jyväskylä-lehti

Kävelevä kaupunki

Kuva: Topi Rantanen (vas) kulkee kaupunkiasioille Harjun takaa Kotikadulta lähes aina jalan. Ostokset kulkevat kärryssä helposti. Erkki Haapamäki luottaa 50-vuotislahjaksi saamaansa Oiva-pyörään: kaikki vaihteet vievät eteenpäin! Ilkka Pietarinen

Autoilun rajoittaminen teki keskustasta hyvän paikan oleiluun ja kevyeen liikkumiseen

Keskustan kävelykatu on tunnetusti saanut paljon kiitosta kehityskaaresta, jossa autoilua alettiin tietoisesti rajoittaa. Nykyisestä kävelykadusta on löydettävissä useita kävellen liikkumista tukevia esimerkkejä.
– Sellaisia ovat kadun lämmitys, katuvalaistusten uudenaikainen suunnittelu, katumerkinnät, katurakenteiden esteettömämpi rakentaminen ja myös rakennusmateriaalien valinnat, listaa esimerkkejä kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho kaupunkisuunnittelutoimistosta.

Suunnittelua ohjaa kolme keskeistä arvoa: kauneus, käyttökelpoisuus ja kestävyys, Reijo Teivaistenaho tiivistää.

Kahdeksankymmenluku oli autojen

Viisitoista vuotta on suunnittelussa kohtuullisen lyhyt aika. Suunnitelmat ajatellaan tavallisesti paljon pidemmäksi ajaksi. Kuka muistaa, mitä Jyväskylän keskustassa onkaan saatu aikaan kahdenkymmenen vuoden aikana?

Asenteet ja käytännöt ovat muuttuneet – autojen vähentäminen kävelykadulta on ollut myönteistä. Keskusta nähdään valoisana ja elävänä, kun vielä 1980-luvulla alue oli kokonaan autojen hallitsema.

Kävelykadun aikaansaaminen ei ollut aikoinaan helppoa. Osa ihmisistä vastusti sitä.
– Muutosvastarinta on hyvä ja hyväksyttävä asia, Reijo Teivaistenaho sanoo.
Kuntalaisten tulee olla kiinnostuneita omasta asuinalueestaan.

On oltava rohkeutta ajaa ideoita joskus vastavirtaankin. Teivaistenaho kannustaakin kuntalaisia osallistumaan suunnitteluun esimerkiksi ottamalla yhteyttä kaupunkisuunnittelutoimistoon tai internetsivujen kautta.

Kävelykeskusta on kaikkien

Kaupunkiympäristö palvelee eri-ikäisiä käyttäjäryhmiä. Tilalle keksitään myös uutta käyttöä: skeittaajat ovat luovasti hyödyntäneet kadun kalusteita, vaikka kaikki eivät kolinoista pidäkään. En silti kehota rikkomaan paikkoja, Teivaistenaho painottaa.

Kalusteet on tarkoitettu niiden varsinaiseen käyttöön. Ihminen on luonnostaan kuitenkin leikkivä, joten kävelykadun alueelle tarvitaan ehdottomasti kestävät ja laadukkaat materiaalit.

Keskusta on kuin yhteinen ”olohuone”. Siellä ollaan yhdessä, joten erilaisuutta on ymmärrettävä.
Rahalla kannattaa rakennuttaa laatua, vaikkei kerskarakentamiseen ryhtyisikään. Panostus laadukkaaseen rakentamiseen maksaa itsensä takaisin säästyneinä kustannuksina, kun materiaalit ovat kestäviä. Kauneuteen ja mielenkiintoisuuteen panostaminen on järkevästi sijoitettua rahaa. Kilpailu kaupunkikeskusten kesken on kovaa ja vetovoimatekijöiden on oltava kaikinpuolin kunnossa.

Tulossa lisää kattauksia?

Entä pidemmän tähtäimen ratkaisut?
– Lisää lämmitettyjä tai katettuja katuja saattaa tulla ainakin koko maan mittakaavassa, sillä niiden edut on monella taholla jo todettu ja moneen kertaan taloudellisessakin mielessä hyviksi havaittu, Reijo Teivaistenaho sanoo.

Tietynlaisena tulevaisuuden kuvana Teivaistenaho näkee myös sen, että jalankulun koneellistumiseen panostetaan. Esimerkiksi rullaportaat ja -rampit saattavat lisääntyä. Väestön keski-ikä nousee ja huonommin liikkumaan kykenevät vanhukset muuttavat kaupunkien keskustoihin. Ainakin kaupallisten palvelujen yhteydessä näiden luulisi lisääntyvän.

Tulevana suuntauksena ovat Väinönkadun osittainen rauhoittaminen kävelykadun jatkeeksi ja valaistuksen kehittäminen kaupungissa. Myös Kirkkopuiston rakentaminen jatkuu Vapaudenkadun osalta lähivuosina.

Autottomuuden vaatimus koko keskustan alueelle saattaa olla osittain haavetta, Teivaistenaho arvioi, koska huoltokuljetuksia tarvitaan joka tapauksessa.

Autoa ei keskustassa tarvitse

Kompassiaukiolta kauppareissulta tavatut Erkki Haapamäki ja Topi Rantanen muistavat ajat, jolloin kävelykatua ei ollut. Nyt lämmitetty, valaistu, liikkumisesteetön ja levähdyspaikoin varustettu kävelykatu houkuttelee ihmisiä viettämään aikaa.

– Kävelykadulla tavataan tuttuja. Täällä on aina paljon väkeä, istuvat portailla kuin varpuset langoilla, Topi Rantanen kuvailee.
Hänen mukaansa kävelykadun lämmitystä saisi jatkaa Cygnaeuksenkadulle saakka.

Erkki hoitaa keskustan asiat aina pyöräillen ja Harjun takana asuva Topi kävellen. Autoa tarvitaan lähinnä mökillä käyntiin ja automarketasioiden hoitoon.

Kuva2: Kauppakatu houkuttelee kävelemään lämmityksellä, valaistuksella ja materiaaleillaan.


Hilkka Miettinen, Arja Liinamaa

Tämä juttu on julkaistu Jyväskylä-tiedotuslehdessä 24.9.2003.