Jyväskylä-lehti

Uuteen kaupunkiin kotiutuminen vie aikaa

Kuvateksti: Me ollaan kummatkin yläkaupungin miehiä, Tero Karjalainen (vas.) ja Teemu Keskinen kertovat. Kuva Ilkka Pietarinen.

Ainejärjestöt ja harrastukset juurruttavat Jyväskylään

Syksy tuo Jyväskylään uusia opiskelijoita kaikkialta Suomesta. Tero Karjalaisen kotiseudulla Kuusamossa Oulua pidettiin Amerikkana, jonne jokainen haa-veili pääsevänsä.

Tero halusi olla erilainen ja päätyi seitsemän vuotta sitten Keski-Suomeen. Uudenkaupungin kasvattiin Teemu Keskiseen Tero tutustui nuorten miesten opiskellessa yhtä aikaa Korpilahdella Alkio-opistossa. Sieltä kummallekin aukesi väylä Jyväskylään yliopisto-opintoihin.

Kun muuttaa ensimmäistä kertaa asumaan yksin, saattavat omat elämäntavatkin muuttua. Historiaa ja valtio-oppia opiskeleva Tero Karjalainen huomasi syövänsä enää yhden lämpimän aterian päivässä yliopistolla. Kotona ruokaa ei vaivautunut laittamaan, kun aiemmin oli tottunut täysihoitoon. Vaikeaa oli myös järjestyksenpito. Itse kun siisteydestä ei ollut niin kovin tarkka.
Journalistiikkaa ja sosiologiaa opiskeleva Teemu Keskinen myöntää aluksi syöneensä paljon roskaruokaa, mutta vähitellen ruuanlaittotaidot ovat kehittyneet. Ensimmäisiä opiskeluvuosia leimasi vahvasti epäsäännöllisyys.

– Ensimmäisen syksyn opinto-ohjelmassa oli paljon vapaata, Teemu muistelee. Vaikeimpana yksin asumisessa hän koki sosiaalisten kontaktien puutteen. Jos samassa asunnossa asuu muitakin, voi arjen huolia kohdata yhdessä ja jakaa mielessä pyöriviä ajatuksia muiden kanssa.
Yksin asumisessa on toki myös hyvät puolensa.

– Parasta on se, että on oma jääkaappi, pojat nauravat. On kiva kutsua kavereita kylään ja viettää omaa elämää – tietysti talon sääntöjä noudattaen, Tero kuvailee.
– Joskus tulee sellainen olo, että hei mähän hoidan tosi hyvin tän mun elämän, maksan laskut ja laitan ruokaa, Teemu ajattelee. Pikku hiljaa oma elinpiiri muotoutuu. Lähikauppa alkaa tuntua kotoisalta ja kaupan tädistäkin tulee tuttu.

Tero muistaa, kuinka kävelykatu värikkäine valaisimineen vaikutti upealta juuri kaupunkiin muuttaneelle. Myös ydinkeskustan ja yliopiston kampuksen autottomuus oli vaikuttavaa. Kun aikaa kuluu, muuttuu aluksi vieras ympäristökin tutuksi.

– Nykyään kuljen päivittäin aina samaa reittiä: koululle, kirjastoon, kauppaan ja kotiin. Välillä käyn ehkä liikuntahallilla, Tero kuvailee.

Moikkaustuttuja

Uudelle opiskelijalle oppilaitoksien kasvottomuus on ikävää. Luennoilta saa Teemun mukaan satoja moikkaustuttuja, joita voi tervehtiä kadulla, vaikkei heistä sen enempää tietäisikään. Parhaiten uusia ystäviä saa osallistumalla ahkerasti ainejärjestötoimintaan, politiikkaan tai urheiluharrastuksiin.

Kun Kuusamossa ei ollut elokuvateatteria, ryhtyi Tero käymään täällä elokuvissa. Myös Lutakon bändi-illat tulivat tutuiksi kummallekin. Molemmat nuoret miehet uskovat, että jyväskyläläistymiseen ei tarvita välttämättä kontakteja täältä kotoisin oleviin ihmisiin.
– Enemmän sitä samastuu oppilaitokseen ja samassa elämäntilanteessa oleviinihmisiin kuin kaupunkiin, Tero pohtii.

Yläkaupungin miehet

Teemu Keskisen mielestä kotiutuminen alkaa siitä, kun ei enää ajattele koska täältä pääsisi pois. Siksi on hyödyllistä, että opiskelupaikkakunta on riittävän etäällä, ettei joka viikonloppu tule kiusausta lähteä vanhempien luo.

Jyväskyläläistyminen on sitä, että osaa toimia kaupungissa ja kiintyy tiettyihin paikkoihin.
– Me ollaan kumpikin yläkaupungin miehiä, pojat innostuvat. Täältä löytyy baarit ja pizzeriat, videovuokraamot ja kampus, Tero ja Teemu kuvailevat kaupunginosan etuja.
– Me itse asiassa pyöräiltiin kaikki lähiöt läpi kavereiden kanssa syksyn pimeinä iltoina silloin kun muutettiin tänne, Tero kertoo. En voisi asua esimerkiksi Kuokkalassa. Se ei ole minua varten.
Vaikka Tero seuraakin vielä paikallislehdestä Kuusamon asioita, myöntää hän olevansa vahvasti jyväskyläläistymään päin. Tulevaisuudesta ei vielä tiedä.

– Yhtä hyvin saatan jäädä tänne tai lähteä muualle. Työpaikka sen lopulta ratkaisee, Tero tunnustaa. Teemun jyväskyläläisyys on joustavaa lajia.
– Aion vielä kokea muitakin kaupunkeja, Teemu uskoo.

----------

Kaupunki tukee opinnäytetöitä

Jyväskylän kaupunki on varannut kuluvanakin vuonna 16 800 euroa Jyväskylän yliopistossa ja Jyväskylän ammattikorkeakoulussa sekä Humanistisen ammattikorkeakoulun Keski-Suomen yksiköissä tehtävien opinnäytetöiden tukemiseen. Tuettavien töiden tulee olla Jyväskylän kaupungin tai jonkin sen hallintokunnan johtamisen tai toiminnan kehittämisen kannalta merkittäviä.

Keväällä 2003 tulleista hakemuksista palkittiin 11 hakijaa yhteensä 6 800 eurolla. Loput tuesta jaetaan joulukuussa ja valintaan osallistuvat 30.11.2003 mennessä jätetyt hakemukset.
Lisätietoja: suunnittelija Matti Tuosa, puhelin 014 62 4381 tai

----------
SUURIMMAT OPPILAITOKSET

Jyväskylän yliopistossa opiskelee yli 15 000 opiskelijaa. Heistä uusia on 1 715, jotka on valittu 12 480 hakijasta. Avoimessa yliopistossa kartuttaa tietojaan noin 19 000 opiskelijaa.

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa puurtaa tutkinto yli 6 000 opiskelijaa, joista aloittavia on
1 050. Erikoistumisopintoja harjoittaa tuhatkunta opiskelijaa.

Jyväskylän ammattiopistossa opiskelee lähes 4 000 nuorta. Aloittavia heistä on kolmasosa. Aikuisopisto tarjoaa tietoja ja taitoja keskimäärin 1 600 opiskelijalle.

Jyväskyläläisissä lukioissa opiskelijoita on noin 2 100 ja aikuislukiolaisia on 700.

Mikko Hieta

Tämä juttu on julkaistu Jyväskylä-tiedotuslehdessä 27.8.2003.