Jyväskylä-lehti

Tietoa Keski-Suomesta

Kuva: Finnican Keski-Suomi -sivujen keskeinen tarkoitus ja tehtävä on, että jokainen kiinnostunut löytäisi helposti tietoa oman alueen kulttuurista, Päivi-Marjut Raippalinna sanoo. Kuva Ilkka Pietarinen.

Finnican Keski-Suomi-sivuilta löytyy tietoa esimerkiksi alueen esihistoriasta, taloudesta, murteista ja kulttuurihistoriasta. Finnica maakuntasivusto on laajin ja monipuolisin Suomessa toteutettu yksittäisen maakunnnan internetsivusto.

Finnica-projektin vetäjä Päivi-Marjut Raippalinna kertoo, että sivujen avulla keskisuomalainen identiteetti voi vahvistua.
- Meidän keskisuomalaisten täytyy tuntea oma kulttuurimme ja oma asuinalueemme. Suomessa ja myös Keski-Suomessa usein ajatellaan, että meidän kulttuurimme on nuorta ja että meillä ei ole täällä oikeastaan mitään. Suomalaiset matkustavat ulkomaille ja ihmettelevät siellä paikallisten kulttuurien saavutuksia. Mutta tämä sivusto esimerkiksi paljastaa, että näillä alueilla on asuttu jo ainakin 8000 vuotta, Raippalinna sanoo.

- Sivujen keskeinen tarkoitus ja tehtävä on, että jokainen kiinnostunut löytäisi helposti tietoa oman alueen kulttuurista. Ja samalla saisi rakennuspalikoita tulevaa kulttuurin rakentamista varten, hän jatkaa.

Jyväskylä vahvasti esillä

Sivuston kautta myös matkailijat tai muut Keski-Suomesta kiinnostuneet saavat nopeasti tietoa alueen historiasta ja kulttuurista.

- Esimerkiksi nykyisin harrastetaan paljon kansainvälistä kouluvaihtoa. Jos joku nuori matkustaa täältä pois tai joku nuori muuttaa tänne, sivujen kautta voimme kertoa millaista meillä täällä on, Raippalinna huomauttaa.
- Sivujen avulla nuoret voivat myös muodostaa jonkinlaisen aikajanan tapahtumien kehityksestä. Eli minä olen nyt tässä ja minua ennen on tapahtunut tällaisia asioita.

Koska Jyväskylä on alueen keskus, siitä löytyy sivuilta paljon tietoa.
- Jyväskylä on varmasti tavalla tai toisella jokaisessa osiossa mukana, lukuunottamatta ehkä esihistoria-kappaletta. Esimerkiksi kirjallisuus, kulttuuri ja nykyarkkitehtuuri ovat alueita, joissa kaupunki on erityisen vahvasti esillä, Raippalinna kertoo.

Teemoja taloudesta taiteeseen

- Kun ajatusta lähdettiin kehittämään, haluttiin luoda yhteen paikkaan kokonaisuus, jossa saa tietoa suomalaisuudesta, Raippalinna muistaa.

Alussa puhuttiin fyysisestä tilasta, hankkeelle etsittiin jopa sopivia tiloja.
- Hyvin nopeasti kuitenkin päädyttiin siihen ajatukseen, että hanke toimii parhaiten verkossa. Ensin haluttiin tehdä suomalaisen kulttuurin virtuaalikeskus, mutta koska EU-rahaa myönnettiin vain alueellisiin hankkeisiin, tehtiin oikea valinta tavallaan pakon edessä ja näin keskityimme Keski-Suomeen. Tämä on osoittautunut erinomaisen hyväksi ratkaisuksi, hän sanoo.

Finnican tapauksessa kulttuuri määritellään hyvin laajasti.
- Periaatteessa melkein kaikki voidaan nähdä kulttuurina ja esimerkiksi meidän sivuillamme teemat vaihtelevat taloudesta taiteeseen. Talouselämä liittyy paljolti niihin asioihin, joista olemme eläneet ja on sitä kautta osa meidän kulttuuriamme. Perinteisemmät kulttuuriteemat löytyvät yhdestä koosteosuudesta, joka voisi olla myös laajempikin, Raippalinna pohtii.

Ei mikään tapahtumakalenteri

Finnica-sivusto ei ole mikään Keski-Suomi-aiheinen tapahtumakalenteri, vaan teemalliset jaksot ovat luonteeltaan pysyvämpiä.
- Olemme pyrkineet siihen, että sivusto ei vaatisi päivittäistä seurantaa. Sitä päivitetään ja tarkistetaan kerran tai kaksi viikossa. Olemme halunneet pyrkiä eroon päivittäin vaihtuvasta tiedosta. Finnica toimii vähän samalla periaattella kuin vaikkapa museon perusnäyttely. Puutteet ja virheet pyrimme tottakai korjaamaan mahdollisimman nopeasti, Raippalinna kertoo.

Finnica-sivustolle löytynee käyttöä myös useiden oppiaineiden opetuksessa.
- Alkuvaiheesta lähtien olemme tehneet yhteistyötä eräiden opettajien sekä pedanet-kouluverkoston asiantuntijoiden kanssa. Heiltä olemme saaneet myös hyviä neuvoja siitä, miten asioita kannattaa käsitellä ja tuoda esiin.

Tulevaisuudessa on mahdollista, että sivuston kautta aukeaa pääsy eri maakunnissa erillisprojekteina toteutettaville kulttuuriportaaleille sekä muille suomalaisen kulttuurin verkkosivustoille.

- Seuraava askel on, että hanketta ryhdytään tehokkasti markkinoimaan myös muihin maakuntiin. Alustavia kontakteja meillä on ollut jo Rovaniemelle sekä Etelä-Pohjanmaalle. Toivomme että meidän mallimme innostaisi muitakin kokeilemaan ideaa. Vastaavia sivustoja ei ainakaan meidän tietääksemme ole käytössä muualla Suomessa, Raippalinna sanoo.

Matti Luoma

Tämä juttu on julkaistu Jyväskylä-tiedotuslehdessä 30.4.2003.