Jyväskylä-lehti

Satoa ja hyvää mieltä

Kuva: Taimien esikasvatus alkaa huhtikuussa. Runsas sato on miellyttävä yllätys parikymmentä vuotta palstaviljelyä harrastaneille Ville Manniselle ja Leena Vauhkoselle. Se ei kuitenkaan ole ainoa syy sille, miksi kasvimaalla viihdytään kesän aikana pitkiä rupeamia. Kuva Ilkka Pietarinen.

Kaupunki vuokraa viljelypalstoja seitsemällä eri alueella

Viitaniementiellä asuvat Ville Manninen ja Leena Vauhkonen löysivät toisensa parikymmentä vuotta sitten. Yhteinen palstaviljelyharrastus alkoi samoihin aikoihin.

Pariskunta uskoo, että kasvimaanhoito pitää kehon ja mielen vireänä.
- Ville on syntynyt vuonna 1924 ja minä 1928, eikä me käytetä edelleenkään minkäänlaisia lääkkeitä, Leena Vauhkonen sanoo.
- No, ehkä joskus otamme asperiinia, mutta ei mitään muuta. Meillä on muutenkin aika terveelliset elämäntavat ja tämä kasvimaa antaa lisäksi puhdasta ravintoa sekä mielenkiintoista puuhaa, Ville Manninen täydentää.

Perunat koko vuodeksi

Runsas sato on aina miellyttävä yllätys, mutta ei suinkaan ainoa syy harrastaa palstaviljelyä.

- Ei meidän tarvitsisi viljellä, me saisimme kaiken haluamamme kaupastakin, mutta kun tämä elämäntapa kiehtoo. On jännittävää seurata nousevatko kasvit vai eivät. Tätä kahta aaria viljellään varmasti niin kauan kuin vaan jaksetaan, Ville Manninen vakuuttaa.
- Kasvimaassa viehättää myös se, että se on mitä mainioin kohtaamispaikka, Leena Vauhkonen lisää.

On kasvimaan hoidosta viljelijöille myös konkreettista hyötyäkin. Juurekset, yrtit ja perunat riittävät omasta maasta koko vuodeksi.

Perunan lisäksi he kasvattavat palstallaan ainakin viittätoista muuta kasvia. Listalla on muun muassa porkkanaa, punajuurta, kyssäkaalia, mustaa juurta, palsternakkaa, hernettä, härkäpapua, tavallista papua, purjoa, sipulia, valkosipulia, tilliä, persiljaa, basilikaa.

Ei kemiallisia lisäaineita

Pariskunnan viljely on käytännössä erittäin luonnonmukaista. Mitään kemiallisia lannoite- tai torjunta-aineita ei siis käytetä. Esimerkiksi nokkosvesi kuulemma tehoaa hyvin kaikenlaisiin kasveja syöviin ötököihin.

Kevät on viljelijäpariskunnalle kiireistä aikaa. Osa taimista idätetään oman asunnon ikkunalaudoilla, osa ostetaan valmiina. Taimet muuten kannattaa sijoittaa etelän puoleisille ikkunoille, jos se vain on mahdollista. Esimerkiksi valkosipulit, purjosipulit, mukulasellerit, kyssäkaalit ja pavut pariskunta idättää itse.

- Kun ilmat lämpenevät, nostan taimet parvekkeelle päiväsaikaan ja taas illalla kannan ne sisälle. Muoveja en laita taimien päälle ollenkaan. Myös kukkien taimet idätän itse kotona valmiiksi, Leena Vauhkonen kertoo.
- Kurkut, kesäkurpitsat ja pinaatti ostetaan valmiina taimina, Ville Manninen lisää.
Pariskunnan mukaan aloittelevan viljelijän kannattaa kokeilla perunaa, porkkanaa, hernettä tai vaikkapa punajuurta. Kurkku, kurpitsa tai kesäkurpitsa vaativat jo enemmän taitoa.
Rikkaruohot tulisi kitkeä vähintään kerran viikossa, mieluummin useammin.

Palstoja vapautuu vuosittain

Kaupungin viljelypalstoista saa tietoa maataloussihteeri Vesa Nergiltä (puh. 624╩949 aamuisin). Viime vuoden viljelijät saavat postitse tilillepanokortin, jonka maksamalla viimeistään 9. toukokuuta he voivat varata entisen palstansa. Edellisvuodesta vapautuneet palstat ovat tiedossa 20.5.

Palstoja vuokrataan Haukkalasta, Emännäntieltä, Kortesuo-Viitaniemi -alueelta, Keljonlahdesta, Survo-Korpelasta, Sulkurannasta ja Naattiasta.

Perusmuokatun viljelypalstan vuokrana on 10 euroa sadalta neliömetriltä kesää kohden. Syyskyntö kesäpalstoilla aloitetaan 6. lokakuuta. Sulkurannan ja Naattian pitkäaikaispalstojen vuokrana on 34 euroa sadalta neliömetriltä neljää kesää kohden.

Matti Luoma

Tämä juttu on julkaistu Jyväskylä-tiedotuslehdessä 30.4.2003.