Jyväskylä-lehti

Lähiötyö tuo voimavarat esiin

Kuva: Tapsa Häkkinen ja Tapsa Nakkinen kertovat, että kotona syödään makkaraa, kokkikerhossa näytetään ne paremmatkin taidot. Valkosipulin ystäviksi tunnustautruvat miehet pitävät myös kerhon tämänkertaisesta ruoasta: jauhelihapihveistä. kuva Ilkka Pietarinen.

Huhtasuo-projekti voisi jatkua osuuskuntana ja ostopalvelujen tuottajana

Suomalainen elämäntapa on varsinkin talvisin eristyvä. Lukkiudumme omien oviemme taakse ja lähdemme nihkeästi liikkeelle. Vai onko näin? Kuudetta vuotta toimivan Huhtasuo-projekti avulla haluttiin löytää ihmisten omat voimavarat. Huomattiin, että ihmisethän ovatkin aktiivisia, haluavat auttaa toisiaan ja nauttivat yhdessä toimimisesta.

Eräs Huhtasuolle muuttanut henkilö sai tietää, että Nevakatu 1:ssä sijaitsevalle Huhtasuon kylätoimistolle on otettu huostaan piano.
– Hän tuli kertomaan, että voisi antaa pianotunteja, kertoo Huhtasuo-projektin projektipäällikkö Seija Kerkelä.

Samalla huomattiin, että samallahan hoituisi myös itämaisen tanssin opetus.
Niinpä maanantai-iltaisin kokoonnutaan Kylätoimistolla ensin pianoa soittamaan, sitten luokkahuoneeseen tanssimaan sivuun siirrettyjen pulpettien keskelle.

Tapahtuu Kylätoimistolla muutakin. Muun muassa "Yksinhuoltajien olohuone" -ilta, jolloin keskustellaan ja kahvitellaan lastenhoitajien leikittäessä lapsia. Avoin mieli ja keho -kurssilla etsitään joogaharjoituksilla hyvää mieltä ja vanhempi-lapsi-jumpassa liikutaan sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden johdolla. Kylätoimistosta on tullut kerhojen, koulutusten, tuen, neuvojen ja kohtaamisten paikka.

Kylätoimisto löysi tilansa Huhtasuo-projektin alkuvaiheessa vuonna 1997 Huhtasuon entisestä kirkosta. Kirkkomaisuudesta antaa vihjeitä nykyään enää vain muutaman seinän juhlava puupanelointi, sillä väliseinillä tila on muutettu nykyiseen tarkoitukseensa sopivaksi. Nyt toimistosta löytyy työnhaun asiakaspalvelupiste, ATK-luokka, toinen opiskeluluokka, toimistoja ja keittiö.

Kansainvälisyys tuo väriä

Huhtasuon alueella asuu paljon eri maista Suomeen muuttaneita perheitä, koska alueelta löytyy isoja asuntoja. Tämä on tuonut Kylätoimistolle kansainvälistä ilmettä.
– Esimerkiksi Afganistanista Suomeen muuttaneilla on suuri halu kouluttautua ja myös opettaa muita. He arvostavat sitä, että meidän maassamme tämäkin on mahdollista. Eräskin nuori mies piti esimerkiksi englannin kerhoa, toinen ATK-kerhoa muille Afganistanista tulleille ja eräs vanhempi mies antoi matematiikan tunteja muille, kertoo kyläemäntä Kirsti Salo, joka on ollut projektin palveluksessa alusta alkaen.

Kylätoimiston tiloja on annettu maahanmuuttajien kokoontumistiloiksi. Lasten läksyjenlukukerho on yksi esimerkki tällaisesta toiminnasta. Myös lauantaisin kokoontuva kuvataidekerho on saanut hurjan suosion.
– Kansainvälisessä kuvataidekerhossa käy 20-22 lasta joka kerta, sinne on varattu välineitä öljyväreistä lähtien ja valmista syntyy, Seija Kerkelä kertoo.

Tukea työnhakuun

Huhtasuon alueen työttömyysprosentti on 22, korkein Jyväskylän kaupunginosista. Kylätoimistolla saa henkilökohtaista apua työhakemusten tekemiseen, työpaikkojen etsimiseen ja ansioluetteloiden laatimiseen. Projekti järjesti vuonna 1998 aluetoimijakoulutuksen, johon osallistui yksitoista pitkäaikaistyötöntä. Kurssilaiset saivat valita Huhtasuo-projektista oman sektorin, jota alkoivat kehittää.
– Kurssi onnistui mainiosti. Melkein jokainen kurssilainen on löytänyt paikkansa kurssin jälkeen, kertoo työllistymisen tukemisesta projektissa vastaava Kari Manninen.

Entiset kurssilaiset työskentelevät nyt päihdealalla, nuorisotyössä, autonkorjausalalla, taiteen parissa ja yritystoiminnassa. Osa työskenteli pitkään Huhtasuo-projektin töissä kurssin jälkeen.

Aluetoimijakoulutuksesta saatujen kokemuksien innoittamana on tänä vuonna alkanut järjestyksessä toinen kolmen kuukauden mittainen yhdistystoimijakoulutus, jonka kaksikymmentä opiskelijaa kokoontuu kylätoimiston luokkahuoneessa. Koulutuksesta saa eväitä yhdistystoimintaan ja perustietoa monesta hallinnointiin, suunnitteluun ja toiminnan järjestämiseen liittyvistä asioista.

Parisataa päivittäistä kävijää

Jos Huhtasuo-projekti olisi yritys, se voisi olla tyytyväinen. Sen eri toimialojen - Kylätoimistolla, Väentuvalla ja kirkolla pidettävien kurssien ja kerhojen, Puputin (Pupuhuhdantie 22) ja Perttulan (Nevakatu 1) ruokaloiden, maahanmuuttajatyön ja jälkkäreiden - toiminnassa on mukana päivittäin noin kaksisataa ihmistä.

Projektissa työskentelee kahdeksan kokopäiväistä työntekijää. Osa-aikaiset ja harjoittelijat mukaanluettuna porukan koko nousee moneen kymmeneen työntekijään.

Projektin henkilökunta katsoo tulevaisuuteen nyt hiukan jännittyneinä, kun EU-rahoitteisen projektin viimeinen vuosi käynnistyi.
– Huhtasuolla on nyt totuttu runsaaseen yhteistyöhön esimerkiksi koulun, kirkon ja projektin välillä. Kylätoimistolla käy paljon ihmisiä ja samalla tänne jää näihin lähiökeskuksen kauppoihin myös heidän ostovoimansa juuri tätä aluetta elävöittämään, sanoo Seija Kerkelä.

Voimavaraistumista mielekkyydestä

Seija Kerkelä, Kirsti Salo ja asukastyöntekijä Leena Snellman ovat nähneet monien ihmisten voimavaraistuvan. Työttömäksi jäänyt löytää muutakin elämänsisältöä työn sijalle, esimerkiksi opiskelua tai harrastuksen. Hän löytää itseään, saa ympärilleen verkostoa ja löytää mielekästä tekemistä esimerkiksi vapaaehtoistyöstä. Aktivoitumisesta syntyy hyvinvointia ja uuden työn löytyminenkin helpottuu.

– Moni voi vaikuttaa aluksi lannistuneelta, mutta kursseilla persoonat tulevat esiin. Syntyy vahvoja verkostoja, kun ihmiset ovat löytäneet toisistaan tukea, on ruettu käymään yhdessä sauvakävelyillä ja muissa harrastuksissa, Kirsti Salo sanoo.

Leena Snellman luonnehtii Pupuhuhdan Väentupaa Jälkiviisaiden kerhoksi. Aamut aloitetaan lehtiä lukemalla ja kahvia juomalla. Tiistaisin tämä lähinnä pitkäaikaistyöttömistä koostuva porukka lähtee keilaamaan ja torstaisin pidetään kokkikerhoa.

Kerkelä, Salo ja Snellman toivovat, että projektin tilat säilyisivät samanlaisessa käytössä projektin päätyttyäkin. Toiminnan loppumisesta syntyisi tyhjä aukko.
– Tällä hetkellä pohditaan, voisiko jatko onnistua tämän jälkeen esimerkiksi alueosuuskuntamuotoisena, esimerkiksi ostopalveluja kaupungille tarjoavana yksikkönä, Kerkelä pohtii.

------------
Huhtasuo-projekti

- Jyväskylän Huhtasuon kaupunginosan kehittämishanke, joka tukee työllistymistä, auttaa työnhaussa sekä järjestää koulutusta, organisoi vapaaehtoistoimintaa, asukastyötä ja kansalaistoimintaa
- Projektia hallinnoivat Huhtasuon ASA ry ja Huhtasuo 2000-kehittämisosuuskunta
- Alkoi vuonna 1997, päättyy tämän vuoden lopussa
- Hankkeen päärahoittajia ovat olleet Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja Raha-automaattiyhdistys
- Esimerkiksi vuonna 2002 projekti järjesti 19 erilaista kurssia, joihin osallistui 167 kurssilaista. Heistä 72 on joko saanut töitä, jatkanut koulutusta, osallistunut koulutukseen tai työharjoitteluun, päässyt oppisopimuskoulutukseen tai ryhtynyt yrittäjäksi
----------

Arja Liinamaa

Tämä juttu on julkaistu Jyväskylä-tiedotuslehdessä 12.3.2003.