Jyväskylä-lehti

Starttiluokasta potkua koulutielle

Kuva: Ujon jäniksen valmistaminen alkaa sanomalehtisilpun liimaamisella ilmapalloon. Erityisopettaja Eija Talvio-Leisimo siirtää Aleksi Lounasvuoren pupun kuivumaan. Kuva Ilkka Pietarinen.

Pieni ryhmä ja hyvä opetus antavat vahvan perustan oppimiselle

Seitsenvuotiaan Aleksi Lounasvuoren aamut ovat lokoisia.
– Hän herää ajoissa ja lähtee aamupalan jälkeen hymyssä suin kouluun, kertoo äiti Katja Lounasvuori. Koulutie kutsuu myös kymmenvuotiasta isoveli Attea. Neljävuotias Anniina-sisko ja Aukusti-vauva jäävät kotiin äidin kanssa, isä Kyösti Lounasvuori lähtee töihin.

Aleksin kävelymatka Keljonkankaan kouluun taittuu varttitunnissa. Siellä hän tapaa starttiryhmän seitsemän luokkatoveriaan, erityisopettaja Eija Talvio-Leisimon sekä luokan avustajan Maija Kylmälahden. Koulupäivä voi alkaa.

Starttiryhmä on tarkoitettu lapsille, jotka tarvitsevat koulunaloituksen vaiheeseensa erityistä tukea esimerkiksi kielellisten tai ryhmässä toimimisen vaikeuksien vuoksi. Osa lapsista jatkaa tämän pehmennetyn alkuvuoden jälkeen ekaluokalla, osa siirtyy suoraan toiselle luokalle ja osa erityisopetuksen luokille.

Jyväskylän eri kouluissa toimii yhteensä viisi starttiluokkaa. Luokat ovat pieniä, niissä on kaksi aikuista, opettaja ja avustaja. Oppilaille tehdään henkilökohtaiset opetussuunnitelmat. Näissä suunnitelmissa jokaiselle oppilaalle määritellään omat oppimistavoitteet.

Leikkejä ja juhlia

Opetuksen eriyttäminen kullekin oppilaalle erikseen on opettajalle työlästä. Toiminnallisuudesta on tässä tehtävässä apua, joten erilaiset leikit ja askartelut ovat starttiryhmän arkea. Haastattelupäivänä ryhmässä valmistettiin ilmapallosta Ujoa Jänistä.

Jänis tehdään liisteröimällä sanomalehtisilppua ilmapallon päälle ja muotoilemalla paperisilpusta jänikselle myös pää, jalat ja häntä. Tämän jälkeen lisätään päähän rautalankaa viiksikarvoiksi, maalataan koko jänis peitevärillä valkoiseksi ja yksityiskohdat eri väreillä.

Jänis-tehtävä liittyy eri tahdissa opiskelevien lasten eriytettyihin oppimistavoitteisiin monin eri tavoin.
– Tässä opiskellaan äidinkielen J-kirjainta, kehitetään hienomotoriikkaa paperisilppua repimällä ja liimaa käsittelemällä, käytetään apuna tuntoaistia ja harjoitetaan sosiaalisuutta. Valmiita jäniksiä käytetään ilmaisuharjoituksissa, onhan kyseessä ujo jänis, Eija Talvio-Leisimo kertoo.

Starttiryhmäläiset ovat tottuneet siihen, että kukin etenee tavallaan eikä lopputuloksen tarvitse olla kaikilla samanlainen. Oppilaat määrittelevät myös itse itselleen tavoitteita, joihin he pyrkivät. Tavoitteiden saavuttamista juhlistetaan yhdessä.
– Viimeksi juhlat pidettiin, kun eräs oppilas oppi ripeäksi pukeutujaksi, Eija Talvio-Leisimo kertoo. – Aleksin tavoite on oppia tuntemaan kello ja se taitaa ihan pian jo onnistuakin.

Hieno mahdollisuus

Aleksin tie starttiryhmään alkoi esikoulusta, jossa joidenkin kielellisten tehtävien huomattiin olevan hänelle vaikeita.
– Varasimme heti aikaa perheneuvolasta ja Aleksin vaikeudet tutkittiin, Katja Lounasvuori kertoo.
Starttiryhmä on ollut hyvä ratkaisu. Aleksi on sopeutunut hyvin pieneen ryhmään ja edennyt opinnoissaan mukavasti. Nyt hän opiskelee ensimmäisen luokan kirjojen mukaan ja todennäköisesti jatkaa toisella luokalla ensi syksynä samassa Keljonkankaan koulussa.

Opettaja ja vanhemmat toimivat tiiviissä yhteistyössä, joten reissuvihkoon kirjoitellaan viestejä lähes päivittäin ja puhelimitse hoidetaan asioita viikoittain. Opettajan yhteydenotto ei tällaisessa luokassa siis aina tarkoita sitä, että olisi tapahtunut jotain ikävää.
– Keskustelukynnys on todella matala. Käymme läpi pienet, arkipäiväisetkin asiat, Eija Talvio-Leisimo sanoo.

Arja Liinamaa

Tämä juttu on julkaistu Jyväskylä-tiedotuslehdessä 12.3.2003.