Jyväskylä-lehti

Vahvasti säynätsalolainen

Kuva: Säynätsalon saarta. Melissa Kukkaniitty, Säynätsalon koulun 5. luokka.

Säynätsalolaiset ovat olleet nyt kymmenen vuotta Jyväskylän kaupunginosalaisia, mutta siitä huolimatta säynätsalolaisuus, säynätsalolaisena olemisen tunne on säilynyt osana arkipäivän elämää.

Tutkija Minna Mäkinen historian ja etnologian laitokselta Jyväskylän yliopistosta on haastatellut 23 haastattelussa yhteensä 45 säynätsalolaista ihmistä ja pyytänyt lisäksi Säynätsalon koululaisilta piirustuksia ja tarinoita kotiseutu-aiheesta. Hän on halunnut selvittää, mitä vuoden 1993 alussa voimaan astunut kuntaliitos on merkinnyt asukkaille itselleen.

–Miltei aina alueliitoksiin liittyy paikan menettämisen kokemuksia. Mitä tutumpi ja turvallisempi paikka tuntuu katoavan, sen tärkeämmäksi nousee haaste kuulua johonkin. Kuntaliitos ei välttämättä olekaan uhka paikallisuudelle vaan päinvastoin liitos saattaa vahvistaa asukkaiden paikkasidonnaisuutta, Mäkinen sanoo.

Paikallisuuden aineksia säynätsalolaisille tarjoavat muun muassa vaneritehdas ja sen ympärille kietoutuneet muistot ja tarinat. Säynätsalon asutushistoria on selkeästi puuteollisuuden - ensin Joh. Parviaisen Tehtaat Oy:n ja sitten Enso-Gutzeit Oy:n - muokkaama.

– Vaikka tehtaan näkyvyys ja vaikutus säynätsalolaiseen arkielämään ei enää olekaan samaa luokkaa kuin joitakin vuosikymmeniä sitten, tehtaan asema Säynätsalon identiteettisymbolina ja sitä kautta oleellisena osana säynätsalolaista mentaliteettia on säilynyt edelleen merkittävänä, Minna Mäkinen sanoo.

Tutkimus valmistuu kirjaksi suunnitelman mukaan tämän vuoden lopussa.



Tämä juttu on julkaistu Jyväskylä-tiedotuslehdessä 12.3.2003.