Jyväskylä-lehti

PÄÄKIRJOITUS: Tunnetko Jyväskylää

Ihmiset liikkuvat entistä enemmän. Opiskelu, työ ja vapaa-aika tuovat tutuiksi maita, kaupunkeja ja paikkakuntia. Internet vie vielä kauemmaksi. Matkapuhelin tavoittaa ystävän tai työkaverin melkein mistä ja milloin vain.

Yhä harvemmin ihminen syntyy ja elää elämänsä samoilla seuduilla. Muuttojen myötä saattaa käydä niin, että oikeastaan mikään paikkakunta ei tunnu omalta. Jokainen on kuitenkin kotoisin jostakin ja useimmat tuntevat erityistä lämpöä joitakin paikkoja ja maisemia kohtaan.

Jyväskylään on aina tultu ja täältä on useasti myös lähdetty. Asukkaiden valitseminen vastaperustettuun kaupunkiin vuonna 1837 oli järjestysoikeuden tehtävä. Ensimmäiset asukkaat tulivat etupäässä eteläisen Suomen rannikkokaupungeista. Kun Suomen ensimmäiset suomenkieliset oppilaitokset perustettiin Jyväskylään 1800-luvun puolivälin jälkeen, eri puolilta Suomea saapui opettajia ja oppilaita. Opiskelun jälkeen täältä siirtyi sivistyneitä ihmisiä kaikkialle Suomeen. Näinhän iloksemme jatkuu edelleen.

Seudun ensimmäinen nimeltä tunnettu asukas oli Heikki Ihanninpoika Jyväsjoki, joka mainitaan asiakirjoissa vuonna 1506. Hänen talonsa sijaitsi Äijälänjoen suulla. Vuonna 1539 Jyväskylän ympäristössä oli jo seitsemän taloa: Kekkola, Kuokkala, Äijälä, Mattila ja Tourula sekä Mankola ja Rutala Palokassa. Kaupungiksi perustamisen lähestyessä Jyväskylän kylä oli Laukaan emäpitäjän suurin kylä.

Nämä ja monet muut mielenkiintoiset tiedot löytyvät esimerkiksi kaupungin syntymäpäivänä 22.3. internettiin (www.jyvaskyla.fi) ilmestyvästä lyhyestä johdatuksesta Jyväskylän historiaan. Jussi Jäppinen ja Heli- Maija Voutilainen ovat koonneet tiiviin esityksen Markkinapaikasta mainio kaupunki.

Kotikaupungin menneisyyteen voi tutustua myös kaupunginosateosten avulla Jyväskylän päivänä kaupunginkirjastolla. Viime vuosina syntyneet teokset kertovat asukkaiden kiinnostuksesta ja rakkaudesta omaan lähiympäristöön. Säynätsalo on ollut 10 vuotta osa Jyväskylää ja sitä ennen vahva omaperäinen kunta.

Mikäli muutamien kilometrien päässä sijaitseva saaristokaupunginosa ei ole vielä tuttu, voi syntymäpäivän kunniaksi lähteä opastetulle kiertoajelulle. Wanhan Ajan Iltamissa puolestaan 50 vuotta täyttävä Jyväskylä Seura palauttaa mieliin iltamaperinteen.

Elokuussa juhlitaan 50 vuotta täyttävää Harjun Vesilinnaa. Veden ja vesitornin merkityksen lisäksi tutustutaan 50-luvun menopeleihin, muotiin, musiikkiin, jopa teatterimaailmaan. Harju Vesitorneineen on kaupunkimme tunnetuin maamerkki. Maisemat näkötornista ovat vuosikymmenien aikana muuttuneet huikeasti.

Jyväskyläkin näyttäytyy eri tavoin eri ihmisille elämäntilanteemme ja kiinnostuksemme mukaan. Vuosittain tänne muuttaa 7 000 asukasta ja poismuuttajia on 6 500. Matkailukaupunkina Jyväskylä on kävijämääriltään Suomen suosituimpia. Yhden ylivertaisen matkailukohteen sijasta Jyväskylään houkuttavat hyvän sijainnin ohella museot, teatterit, orkesterit, kuorot, arkkitehtuuri, tapahtumat ja kongressit unohtamatta liikunnan ja urheilun kohtaamisia.

Rautatien valmistuminen Haapamäen ja Jyväskylän välille vaikutti suuresti kaupungin elämään 1897. Uusi matkakeskus vahvistaa liikenneyhteyksiä entisestään. Kaupunkikuva muuttui varsinkin iltaisin ja öisin, kun Sähkölaitos alkoi toimittaa sähköä koteihin ja katulamppuihin 1902. Uudenlaista valoa kaupunkiin saadaan ensi syksynä, kun syyskuussa Valo on Jyväskylässä -tapahtuman myötä valaistaan uusia kohteita.

Tehdaskaupungin historiassa tapahtui melkoinen mullistus, kun Jyväsjärven rantaan Lutakkoon valmistui Wilh. Schaumanin Faneeritehdas Oy vuonna 1912. Maineikas tehdas on siirtynyt muualle, mutta Lutakko on voimissaan ja muuntuu koko ajan.

Urheilun ja kulttuurin alueella Jyväskylä on tuonut yleiseen tietoisuuteen kaksi kestävää käsitettä 1920-luvulta: pesäpallon ja Alvar Aallon. Liikunta ja urheilu ovat kaupunkimme ylivertaisia valtteja jopa maailmanlaajuisesti. Entistä laajemman näkökulman ihmisen hyvinvointiin tuo Hippokselle syksyllä valmistuva Viveca – hyvinvointiteknologian kehittämisen keskiö.

Alvar Aallon suosio on taattu. Perinteet elävät edelleen esimerkiksi Suomen ensimmäisessä kunnallisessa arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa, minkä kaupunki teki viime vuonna. Siihen ja ajankohtaiseen kaupunkisuunnitteluun voi myös tutustua Jyväskylän päivänä.

Menneisyys on osa meitä ja tätä päivää. Varmasti me haluamme olla myös osa tulevaisuutta. Verkostoidumme ja kietoudumme ajan saatossa ihmisiin ja maisemiin. Itse olen syntyperäinen keskisuomalainen ja jyväskyläläinen vuodesta 1975. Täytyy myöntää – mainio kaupunki.

Helinä Mäenpää, viestintäpäällikkö

Tämä juttu on julkaistu Jyväskylä-tiedotuslehdessä 12.3.2003.