Jyväskylä-lehti

Jyväskylän vanha kirkko löytyi Cygnaeuksen puistosta

Kuva: Nykyisen Cygnaeuksen puiston paikalla sijaitsi 1800-luvun loppupuolelle saakka Jyväskylän kappeliseurakunnan kirkko, tapuli ja hautausmaa. Kuvassa vanhan kirkon kohta Keski-Suomen museossa olevasta Jyväskylän kaupungin 1880-luvun pienoismallista. Kuvan oikeassa laidassa on nykyään kaupuginkirjasto ja puiston vasemmalla puolella Cygneuslukio. Kuva: Jussi Jäppinen.

Kivijalka ja puulattian jäännöksiä paljastui kaivauksissa lokakuussa

Talonpoika istahti kirkonpenkille, omalle paikalleen, armon vuonna 1650. Pappi saarnasi, mies liikahteli ja laittoi kätensä housun taskuun tarkistaakseen, että liitupiippu on tallella. Pää nuokkui, mies torkahti eikä huomannut miten housuntaskusta putosi kolikko ja vieri lattianrakoon. Ja sinne se jäikin yli kolmeksisadaksi vuodeksi, kunnes arkeologit vuonna 2002 sen löysivät.

Cygnaeuksen puiston entistämistöihin liittyvillä kaivauksilla löydettiin kirkon kivijalka sekä kirkon sisäpuolelta puulattian ja rakenteiden jäännöksiä.

Kirkon sisältä löytyi lattian jäännösten yhteydestä 1 äyrin kupariraha vuodelta 1736, ikkunalasia, liitupiipun varren pala sekä runsaasti nauloja. Raha liittyy todennäköisesti alueen vanhempaan, 1600-luvulla rakennettuun kirkkoon. Se on saattanut tipahtaa kirkossakävijän taskusta ja vieriä harvan lankkulattian raosta lattian alle.

Liitupiiput eli savesta valmistetut pitkävartiset piiput olivat 1600- ja 1700-luvuilla yleisiä. Niitä valmistettiin Keski-Euroopassa ja kuljetettiin Suomeenkin laivalasteittain, sillä ne olivat lähes kertakäyttöisiä. Joillekin intohimoisille tupakkamiehille ja -naisille kului liitupiipun varren puremisesta pyöreä kolo hammasrivistöön.

Osa löytyneistä nauloista on todennäköisesti peräisin arkuista. Kirkkojen sisälle hautaaminen oli yleistä vielä 1700-luvulla. Tapa kiellettiin, kun lattian aluset alkoivat täyttyä eikä vainajia voitu haudata riittävän syvälle. Kesäkuumalla kirkoissa oli sangen epämiellyttävä tuoksu.

Uudistus alkoi kartoituksella

Jyväskylän kaupungin katu- ja puisto-osasto on suunnitellut Cygnaeuksen puiston entistämistä alkuperäiseen, 1900-luvun alun asuun. Puisto on perustettu entiselle kirkkomaalle. Tällä paikalla on sijainnut Jyväskylän kappeliseurakunnan kirkko ja hautausmaa aina 1600-luvulta lähtien.

Jotta puiston uudistustyöt voitaisiin suorittaa kirkon jäännöksiin ja hautoihin kajoamatta, tehtiin puistossa kahden viikon mittaiset arkeologiset koekaivaukset lokakuun alussa.

Kaivausjohtajana toimi arkeologi Auli Tourunen, piirtäjä/tutkimusapulaisena Aino Tiilikainen. Puistoon kaivettiin kaikkiaan neljä erimittaista koeojaa pientä puutarhakaivuria apuna käyttäen.

Tutkimuksilla haluttiin vain kartoittaa kirkon ja hautausmaan sijainti, ei varsinaisesti tutkia niitä. Tämän vuoksi kaivaminen pysäytettiin heti, kun merkkejä kirkosta tai hautauksista tuli esille.

Ensimmäinen kirkko rakennettiin alueelle 1600-luvun loppupuolella, toinen vuonna 1775. Nuorempi kirkko oli ristinmuotoinen puukirkko, joka rappeutui pian niin huonoon kuntoon, että 1800-luvulla pelättiin kirkon katon romahtavan seurakunnan niskaan.

Tämä kirkko purettiin lopulta 1888, pian sen jälkeen kun Jyväskylän nykyinen kirkko oli valmistunut. Kirkon purkamisen jälkeen alue istutettiin puistoksi.

Kaivauksilla selvitettiin myös vanhojen puistokäytävien rakennetta ja sijaintia, mikä osaltaan edesauttaa uudistustöiden suunnittelussa. Tutkimuksissa saatujen tietojen perusteella voidaan puiston suunnittelutyötä jatkaa ja itse muutostyöt suorittaa vanhaa kirkkomaata kunnioittaen.

Kuva: Cygnaeuksen puiston kaivauksilta löydettyjä esineitä. Äyrin raha vuodelta 1736, liitupiipun varren pala sekä rautanauloja. Kuva: Pekka Helin/Keski-Suomen museon kuva-arkisto.


Auli Tourunen

Tämä juttu on julkaistu Jyväskylä-tiedotuslehdessä 6.11.2002.