Jyväskylä-lehti

TEKPA 90 VUOTTA: Vettä, katuja ja hoidettuja puistoja kaupunkilaisille

Kadunrakennus on koko Tekpan 90-vuotisen historian ajan ollut osa sen keskeistä toimintaa. Kuvassa tekpalaisia Pitkäkadulla. Kuva Matti Salmi.

Toukokuussa 90-vuotisjuhliaan viettäneen Teknisen palvelukeskuksen päätehtäviä ovat koko sen historian ajan olleet katujen ja puistojen hoito sekä vesihuollon järjestäminen. Rakennuskonttori-nimisenä vuonna 1912 aloittaneen kaupungin yksikön toimet ovat tosin vuosien varrella lisääntyneet huomattavasti.

- Puhtaan veden saanti oli yksityisten kaivojen varassa ja jätevedet joutuivat minne sattui. Vesihuollolle oli 1900-luvun alussa todella suuri tilaus, tekninen johtaja Osmo Rosti kuvailee aikaa, jolloin kaupunki päätti käynnistää vesi- ja viemäriverkoston rakentamisen.

Viemäriputkistoa ja vesijohtoja vedettiin kaupungin keskustassa maan uumeniin kumpaakin kymmenkunta kilometriä jo vuoden 1911 aikana. Rakennuskonttorin toiminta käynnistyi seuraavana vuonna, kun katujen rakentamiseen liittyvät tarpeet ja työnjako vaativat ratkaisua.

Kadut olivat 1900-luvun alussa erittäin huonokuntoisia ja vain Asemakatua saattoikin kutsua kaduksi. Muut kadut olivat jopa tavallisia maanteitä kehnommassa kunnossa.

Rakennuskonttorin perustaminen oli ennen kaikkea taloudellinen kysymys, sillä palkkaamalla oman kaupungininsinöörin kaupunki saattoi luopua kalliiksi osoittautuneiden, väliaikaisten teknisen alan asiantuntijoiden käytöstä.

Rakennuskonttorinkaan perustaminen ei silti siirtänyt katujen rakentamiseen liittynyttä velvoitetta yksin kaupungin kontolle. Kadunrakentamisen kustannuksien jakamisesta kiisteltiin kovastikin 1920-luvulla, jolloin osa talonomistajista oli sitä mieltä, etteivät he lainkaan tarvitsisi katuja. Vuonna 1925 valtuusto päätti, että tontin omistajat maksavat 60 prosenttia katujen rakentamisesta aiheutuvista kustannuksista, loppu jää kaupungin harteille.

Eräänlaisena jäänteenä näistä ajoista kiinteistöt maksoivat aina 1970-luvulle saakka kadunrakentamiskorvausta, joka vuonna 1978 muuttui lakiin perustuneeksi katumaksuksi. Nyt katujen kunnossapitoa ylläpidetään kiinteistöverosta saatavilla tuloilla.

Kuntalaisten palvelun piti näkyä nimessä

Rakennuskonttorin nimi muutettiin vuonna 1931 Rakennustoimistoksi. Toiminta jakaantui insinööri-, arkkitehti- ja mittausosastoon. Vuodesta 1967 lähtien ryhdyttiin käyttämään nimeä Rakennusvirasto.

- 80-luvun lopulla alettiin korostamaan kuntalaisten palvelua. Se tuli muillakin toimialueilla voimakkaasti esiin, Osmo Rosti miettii Teknisen palvelukeskuksen eli Tekpan viimeisintä nimenmuutosta.

Rakennusvirasto-nimestä syntyi hänen mukaansa monelle mielikuva, että kyse olisi ollut hallinnollisesta virastosta, vaikka valtaosa henkilöstöstä toimikin käytännön työtehtävissä.

Tänä päivänä Tekninen palvelukeskus jakaantuu yksiköihin, joita ovat Hallintopalvelut, Katu- ja puisto-osasto, Tonttiosasto, Aluetekniikan yksikkö, Jyväskylä Konsultit, Vesilaitos sekä Pelastuslaitos, joka on ollut osa Tekpaa vasta runsaan viiden vuoden ajan.

Osastojen nimien takaa löytyy muun muassa karttoihin liittyviä toimia ja maastotiedon ylläpitoa, jätehuollon järjestämistä, talosuunnittelua sekä satamien ja venepaikkojen hoitoa ja rakentamista.

Jo Rakennusviraston aikana yksikön vastuulla on ollut kaupungin maaomaisuuden hallinta. Rosti muistuttaa, että kaupunki on suuri maanomistaja. Tonttimaan lisäksi sillä on metsämaata yli 4 000 hehtaaria. Virkistyskäytössä olevaa metsää on ulkokuntienkin alueella, mutta niistä kaupunki on määrätietoisesti pyrkinyt luopumaan.

Lapiohommat ovat jääneet historiaan

Tekpan palveluksessa on tällä hetkellä noin 530 henkeä. Enimmillään väkimäärä oli 1980-luvun puolivälissä, jolloin yksikön palveluksessa oli lähes 1650 henkeä.

Toimialamuutokset, muun muassa Jyväskylän Tilapalvelun perustaminen, ovat vähentäneet työntekijöiden määrää. Silloisella Rakennusvirastolla oli aina 1980-luvulle saakka lakisääteinen velvollisuus työllistää.

Samat työntekijävahvuudet piti olla kesät talvet, vaikka Rostin mukaan talvella monia työtehtäviä ei ollutkaan järkevää teetättää.

Lapioihin nojailevat rakentajat elävät vielä ainakin kaskuissa, joita Tekpan tiedottaja Heikki Savelainen on koonnut vasta ilmestyneeseen kaskukirjaan. Muuten käsipelillä tehtävä työ on Tekpassa monilta osin jäänyt historiaan. Osmo Rosti epäilee, ettei sellaisia henkilöitä todennäköisesti enää löytyisikään, jotka entisajan tapaan kaivaisivat kaiken lapiotyönä.

- Lihasvoimasta on tuotannossa siirrytty konevoimaan, Rosti sanoo.

Moneen Tekpan toimintaan liittyy isoja koneita, joihin tietotekniikka on selvästi tunkeutumassa. Tekninen johtaja Osmo Rosti uskoo, että esimerkiksi kuorma-autoissa tietotekniikka lisääntyy jo lähiaikoina.

Muun muassa auraustöissä olevissa kuorma-autoissa alkaa vähitellen olemaan tietokonenäyttöjä, jotka kertovat töiden etenemisestä.

Jyväskylän kaupungin Tekninen palvelukeskus on ollut näkyvä moottori valtakunnallisessakin kehitystyössä. Kehittämisprojektit käynnistyivät jo Rostin edeltäjän, Olavi Niemen aikana.

Kuntien vertailutiedosto eli Vertti valmistui ensimmäisenä teknisille aloille ja sen kehittämiseen Tekpa osallistui aktiivisesti.

Palkintokaapista löytyvät myös muun muassa tuottavuusyhteistyöstä saatu palkinto sekä Vuoden kuntatekninen teko –palkinto.

Päivi Strandén

Tämä juttu on julkaistu Jyväskylä-tiedotuslehdessä 29.5.2002.