Jyväskylä-lehti

PÄÄKIRJOITUS: Tuottavuuden ja taloudellisuuden parantaminen avainsanoja - palveluiden laajuudesta tai laadusta vaikea tinkiä

Jyväskylän kaupungin yhdyskuntatekniset palvelut ovat tänään kohtalaisen hyvällä tasolla. Tekninen palvelukeskus on jo kymmenen vuoden ajan osallistunut valtakunnalliseen kyselytutkimukseen, jolla on joka toinen vuosi selvitetty asukkaiden näkemyksiä kuntien teknisten palveluiden laadusta. Tätä kirjoitettaessa eivät kuluvan kevään kyselyn tulokset vielä ole käytettävissä, joten emme vielä tiedä, miten järjestämiämme palveluja tällä hetkellä arvioidaan.

Aiemmissa kyselyissä esiin tulleita puutteita on pyritty korjaamaan mahdollisuuksien mukaan. Kaikkeen eivät taloudelliset mahdollisuudet ole kuitenkaan riittäneet.

Kuntalaisia huolestuttavat eniten katujen huono kunto, katujen talvihoidon puutteet sekä viheralueiden hoidon puutteet. Katujen ja puistojen kunnossapitoon onkin kaupungin viime vuosien hieman paremmasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta voitu käyttää kovin vähän rahaa. Aivan välttämättömien töiden lisäksi on ollut mahdollista tehdä lähinnä vain uudelleenpäällystyksiä kaduilla. Ruostuneet kaiteet ja valopylväät eivät ole harvinaisuuksia kuten eivät monet muutkaan rikkoutuneet rakenteet. Lohtua tuo se, ettemme ole yksin tässä tilanteessa. Kollegamme Lahdessa ovat laskeneet, että 1,5 miljoonaa euroa vuodessa olisi saatava lisää, jotta katujen ja puistojen arvo ei alenisi. Se on yli neljännes siitä, mitä Jyväskylässä käytetään vuosittain katujen ja puistojen ylläpitoon.

Katuverkon supistaminen ei käy päinsä, koska jokaiselle kiinteistölle tulee olla katuyhteys. Sitä paitsi kaupunki laajenee jatkuvasti ja siksi tarvitaan uusia katuja. Rakennettujen puistojen suhteen pelivaraa on jonkin verran enemmän. Parantamalla katujen talvihoitoa ja erityisesti kevytväylien liukkaudentorjuntaa voitaisiin saavuttaa merkittäviä säästöjä sairaalamenoissa. Viher- ja muiden yleisten alueiden hoidon tasolla on merkitystä ihmisten viihtyvyydelle ja kaupungin imagolle. Kaiken kaikkiaan tarpeita olisi runsaasti tyydytettävänä.

Olemme teknisessä palvelukeskuksessa realisteja, emmekä usko mihinkään merkittäviin tasokorotuksiin määrärahoissamme. Siksi meidän tulee jatkuvasti etsiä uusia keinoja tehdä asioita uudella tavalla, joka on tehokkaampi ja taloudellisempi. Merkittävää muutosta on tapahtunutkin viimeisten kymmenen vuoden aikana. Vuosikymmenen alkupuolella esimerkiksi katujen hoitoon käytettiin noin 75 euroa asukasta kohden vuodessa ja puistojen hoitoon noin 25 euroa. Nykyisin tullaan toimeen tai paremminkin on tultava toimeen katujen hoidossa noin 50 eurolla ja puistojen hoidossa runsaalla 15 eurolla.

Uusia toimintamalleja miettiessämme emme voi myöskään välttyä tarkastelemasta, mitkä työt on järkevää tehdä itse ja mitkä työt ostaa kilpailluilta markkinoilta. Viime vuosina yksi keskeinen haasteemme on ollut ja on edelleen kuntalaisen parempi huomioon ottaminen palveluissamme. Kun perinteisiä "kunnan töitä" tekemään tulee yksityisiä urakoitsijoita yhä enemmän, tarvitsemme kuntalaisen ja kunnan väliseen yhteydenpitoon uusia menettelyjä, jotta palvelun järjestäjä ei menetä tuntumaa kuntalaisen todellisiin tarpeisiin.

Kun teknisestä toiminnasta on kyse, on vielä mainittava tekniikan kehityksen hyödyntämisen välttämättömyys pyrittäessä tehokkaaseen toimintaan. Kuntatekniikan tutkimus on valtakunnallisestikin jonkinlaisessa lamassa. Voimakas tutkimus olisi kuitenkin välttämätöntä tekniikan kehittämiseksi. Yksittäisen kunnan voimavarat eivät tässä kovin pitkälle riitä. Tarvitaan laajaa yhteistyötä.

Osmo Rosti, tekninen johtaja

Tämä juttu on julkaistu Jyväskylä-tiedotuslehdessä 29.5.2002.