Matkakeskuksen katos
Jyväskylään, Jyväskylässä ja Jyväskylästä

Höyrylaivaliikenne Jyväskylästä ja Jyväskylään alkoi 1850-luvulla. Äijälänsalmi oli perattu vuonna 1846. Päijänteen satamiin ja Lahteen suuntautunut laivaliikenne eli kukoistustaan aina ensimmäiseen maailmansotaan saakka, jolloin Jyväskylässä oli parikymmentä höyrylaivaa.

Sillan lattiaaJyväskylä liittyi rautatieverkkoon vuonna 1897, kun Jyväskylä–Haapamäki-rataosuus avattiin liikenteelle kymmenien vuosien odotuksen jälkeen. Rautatieyhteys Jyväskylästä Suolahteen valmistui seuraavana vuonna ja Pieksämäkeen vuonna 1918. Rautatien merkitystä liikennevälineenä kuvaa matkustajamäärien kehitys: Vuonna 1900 Jyväskylän asemalle tuli ja sieltä lähti noin 40 000 matkustajaa. 1920-luvulla määrä nousi jo 140 000:een vuodessa ja vuonna 2002 matkustajia oli noin 715 000.

Ajurilaitos issikoineen oli voimissaan 1900-luvun alussa, mutta sai väistyä hiljalleen kasvaneen autoliikenteen myötä. Jyväskylään hankittiin ensimmäinen auto vuonna 1905. Vuonna 2002 henkilöautoja oli Jyväskylässä noin 32 000 ja ensirekisteröintejä tehtiin 2 097.

Matkakeskuksen seinääJyväskylän sentraali ja puhelinlinja Tampereelle valmistuivat vuonna 1885. Telefoni-yhdistys perustettiin vuonna 1888. Myös postiliikenteen yleistyminen alkoi 1800-luvun jälkipuoliskolla.

Siviililentoliikenne alkoi Luonetjärvellä 1945. Vuonna 2002 Tikkakosken kentän matkustajia oli 192 019.

Linja-autoliikenne alkoi vuonna 1922 reitillä Jyväskylä–Saarijärvi. Jyväskylän ja Vaajakosken välinen liikenne alkoi vuonna 1925. Linja-autoasema aloitti torin laidassa vuonna 1939. Vuonna 2002 saapuneita tai lähteneitä kaukoliikenteen linja-autovuoroja oli vuorokaudessa noin 450. Kaupunkiliikenteessä Jyväskylän Liikenne Oy:n matkustajamääräksi kertyi 6,65 miljoonaa.

Noin kuudensadan metrin päässä toisistaan sijainneiden linja-autoaseman ja rautatieaseman yhdistämistä ryhdyttiin suunnittelemaan jo 1980-luvulla. Arkkitehtikilpailu järjestettiin 1990-luvun puolivälissä. Arkkitehtitoimistojen Harris&Kjisik ja Petri Rouhiainen sekä LT-Konsulttien Jukka Syvälahden yhteistyönä syntynyt ”Kannel” valittiin kilpailun voittajaksi. Useat erikoiskonsultit avustivat kilpailun voittajia rakennussuunnitelmien laatimisessa.

Kaupungin tytäryhtiön Jyväskylän Matkakeskus Oy:n omistaman keskuksen rakentamiskustannukset olivat 27,6 miljoonaa euroa. Matkahuolto osallistui rahtikeskuksen kustannuksiin 1,2 miljoonalla. Rata- ja laiturityöt maksoi Ratahallintokeskus. Valtion avustukset liikenne- ja viestintäministeriöltä ja työhallinnolta olivat yhteensä 2,0 milj. euroa.

Liikenne on merkittävä työllistäjä Jyväskylässä. Toimialan työpaikkoja on noin 3 000, joista puolet posti- ja teleliikenteessä.

HISTORIATIEDOT:
Päiviö Tommila, Jyväskylän kaupungin historia 1837-1965

Kuvat: Matkakeskuksessa liike on läsnä. Jokainen on matkalla toisaalle. Paikalleen pysähtynyt ihminen astuu syrjään ajan virrasta, vaikka kävelysillan valot kutsuvat kiitotien lailla nousemaan lentoon.

TEKSTI: Matti Tuosa
KUVAT: Mikko Hieta