Vaajakosken Naissaaressa sijaitseva vuonna 1984 valmistunut teollisuuden urauurtajan Patruuna James Salvesenin muistomerkki on Pauli Koskisen suunnittelema. Virallisen esityksen muistomerkin hankkimisesta teki paikallinen Lions-klubi. Muistomerkin kuparilaatassa lukee James Salvesen Vaajakosken patruuna 1876–1916, s. 1855 Norja, k. 1926 Skotlanti. Lisäksi laatassa on kuva James Salvesenista sekä osittainen kuva sirkkelistä. Graniitista tehty muistomerkki seisoo neljällä pronssiputkella, joiden valun teki Taidevalimo P. Venäläinen Kuopiosta ja kivityöt Jyväskylän Graniitti KY. Merkin ympärillä kasvaa vuorimäntyjä. Muistomerkin rahoittamiseksi käynnistettiin kansalaiskeräys ja J. Salvesenin muistomerkin työryhmä sai Pauli Koskiselta neljä vaihtoehtoa, joista toteutettiin vaihtoehto 1B. Rakennustoimisto vastasi betonijalustan tekemisestä. Muistomerkin paljastustilaisuus pidettiin Vaajakosken kohinoiden aikana vuonna 1984.

Norjalainen James Edward Ross Salvesen (1855–1926) tuli Suomeen ottamaan selvää Finland Wood Co:n omistaman sahan vaikeuksien syistä. Salvesen kuului arvovaltaiseen liikemiessukuun, jolla oli yritystoimintaa ennen Suomeen tuloaan sekä Skotlannissa että Norjassa. James Salvesenin isoveli Thomas (Tom) William teki myös merkittävän uran Suomessa. Veljekset perustivat vuonna 1882 yhtiön T. & J. Salvesen. Tämä epäaakkosellinen järjestys johtunee siitä, että Thomas oli veljeksistä vanhempi ja siten tavan mukaan oikeutettu yritysnimen julkipanossa etusijalle. Yrityksen voimakastahoinen suunnittelija ja toteuttaja oli kuitenkin James. Salvesenin liiketoiminnan tavoitteena oli pitkäjänteinen toiminta suhdannevoittojen keräämisen sijaan.

Patruuna perusti Haapakoskelle koulun kokonaan omalla kustannuksellaan vuonna 1870 syksyllä. 1800-luvun lopulla tehtaankoulun käyminen oli etuoikeus, sillä monet lapsista eivät saaneet koulusivistystä, ja koulua käyvistäkin suurin osa oli vielä kiertokoululaisia. Salvesen oli innokkaasti mukana myös kunnallisen koulun perustamisessa vuonna 1905 lahjoittaen koululle maa-alueen ja rakennusaineet. Lisäksi Salvesen perusti kirjaston Haapakoskelle 1890-luvun alussa sekä kirjaston työväenyhdistykselle vuonna 1907. Haapakoskella oli vuosisadan vaihteessa Salvesenin ylläpitämä sairaala, jotka kutsuttiin Kitulaksi. Myöhemmin Kitulan tilalle rakennettiin harjatehdas. AB T. & J. Salvesen myi 4.12.1916 Kaukaalle sahan ja metsän. Yhtiö jatkoi nimellistä toimintaansa Kaukaan alaisuudessa neljännesvuosisadan, kunnes se kesällä 1940 lakkautettiin.

T. & J. Salvesen oli maalaiskylästä sahateollisuuspaikkakunnaksi kasvaneen Vaajakosken suurin työllistäjä. Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta (SOK) osti vuonna 14.10.1916 Salvesenin Haapakoskella sijainneen omaisuuden, joka koostui Finland Wood Co:n kiinteistöistä ja maa-alueista Haapakoskella sekä AB T. & J. Salvesen -yhtiön omistamasta Varassaaren koivusahasta. Parhaimmillaan SOK:n Vaajakosken tehtaat työllistivät noin 2000 henkeä. Vuonna 1983 SOK alkoi uudistaa toimintaansa ja Vaajakosken tehtaat lakkautettiin. SOK:n teollisuustoiminta Vaajakoskella päättyi lopullisesti vuonna 1990 sen luopuessa kirjapainostaan.

Kuvanveistäjä Pauli Koskinen (1921–2003) tunnetaan lähinnä realismia edustavista veistoksistaan, joissa on usein vertaus-kuvallinen sisältö. Hänen tuotantonsa koostuu pääasiassa sankarimuistomerkeistä, hautakivistä, muotokuvista ja mitaleista. Koskinen on toteuttanut useita julkisia teoksia erityisesti Keski-Suomeen ja Kymenlaaksoon. Koskisen materiaalit ovat pronssi, puu ja kivi. Pauli Koskiselle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1971.

Lähteet:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pauli_Koskinen (päivitetty 5.5.2012)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Vaajakoski (päivitetty 24.5.2012)

Julkisten taideteosten selvitystyö. Tiina Helttunen, 2010. CD-ROM. (Saatavissa Jyväskylän taidemuseon arkistosta)

Jyväskylän maalaiskunnan historia 1945–2008, Jorma Wilmi, Jyväskylän kaupunki, 2011.

Patruuna Salvesen ja Haapakosken sahamiehet, Antti Kolu, Jyväskylän maalaiskunta, 2001.

Suomen Muistomerkit osa VII Keski-Suomi, Väriteos Henna Oy, 1998.