etusivu
teokset
taiteilijat
linkit
Julkiset taideteokset Jyväskylässä

Vaajakosken Tykkipuistossa ohikulkijaa tervehtii suu ammollaan ranskalaisvalmisteinen, vuoden 1915 mallia oleva kenttätykki, haupitsi. Opetusneuvos Kauko Pälve (1917–2001) soitti vuoden 1980 tienoilla Sotamuseoon tiedustellen haupitsia. Hän halusi saada tämäm tietyn kenttätykin Vaajakoskelle Jyvässeudulta sotaan lähteneiden tykistöjoukko-osastojen muistomerkiksi. Tykin jalustassa lukee
Vaajakoskelaisten sotiemme veteraanien muistomerkki, ranskalaisvalmisteinen haupitsi 155 H 15, kaliiperi 155 mm, kantama 9 km, ammuksen paino 43,6 kg, tykin paino 3040 kg, vetohevosia 6-8, tykillä ammuttu 2511 laukausta. Vaajakosken miehet lähtivät talvisotaan lokakuussa 1939 ja palasivat takaisin huhtikuussa 1940. Pääjoukko osallistui MM Taipaleen taisteluihin. Jatkosotaan tuli lähtö 19.kesäkuuta 1941 ja kotiinpaluu tapahtui marraskuun lopulla 1944. Sodan raskaimpiin taisteluihin miehet joutuivat Vuosalmella keskikesällä 1944. Muista aina: Rauha ja kansakunnan hyvinvointi on yksinomaan meidän omien toimiemme varassa. 19.6.1991 Vaajakosken aseveljet lahjoittajat: Ok Keskimaa SOK SYP.
Rautapylväässä sama teksti, ainoana poikkeuksena lisäys tekstin lopussa: Jälkipolvi. Säilytä tämä menneitten sukupolvien muistona. Lisäksi tekstin alapuolella on kolme erilaista merkkiä.

Kenttätykistössä käytettävän tykin, haupitsin, putken pituus on 15–25 kaliiperinmittaa ja sillä voidaan ampua jopa 40 km:n päähän. Suomessa kenttätykistön tykit jaetaan kanuunoihin ja haupitseihin, tykinputken pituuden ja kaliiperin suhteen mukaan. Haupitsilla voidaan ampua yläkulmilla kaaritulta vähän kranaatinheittimen tapaan ja metsän tai mäen ylitse. Siten haupitsi on hyvin tarpeellinen varsinkin suomalaisessa peitteellisessä maastossa. Asutuskeskustaisteluissa on mahdollista ampua rakennusten ylitse.Tykistön upseerina sodassa palvelleelle Pälveelle haupitsi oli tuttu laite. Kaikkiaan samanlaisia 155 H 15 -mallisia kenttätykkejä ostettiin Suomeen talvisodan aikana Ranskasta 24 kappaletta. Haupitseja käytti ensin talvisodassa yksi raskas patteristo ja jatkosodassa kaksi muuta. Kaikkiaan haupitseilla ammuttiin noin 43 000 laukausta. Samoja sodassa laukoneita kenttätykkejä on museoituna jäljellä enää kymmenkunta. Pälve on sanonut: Olkoon se (haupitsi) siinä palauttamassa jokaiselle ohikulkijalle mieleen, kuinka me onnistuimme pitämään maamme itsenäisenä. Haupitsi on Sotamuseon omaisuutta ja se luovutettiin Jyväskylän maalaiskunnan käyttöön hoitovelvoitteella.

Jaakko Jousisalo, kunnan entinen rakennusmestari, on laatinut kenttätykin leveän, portailla varustetun jalustan piirroksen vuonna 1991, Jalustaan on käytetty sekä Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (SOK:n) että Salvesenin rakennuksen kivijalkojen kiviä. Haupitsi sijoitettiin Sotamuseon tutkijan Markku Palokankaan esittämällä tavalla luonnonkivillä päällystetylle jalustalle, josta muistomerkkiä pystyy tarkastelemaan joka puolelta. Lähimmälle tiealueelle on matkaa 8-10 metriä. Muistomerkkiin liittyvän rautapylvään on suunnitellut Perttu Korhonen vuonna 1991. Se kuvaa pirstoutunutta puunrunkoa. Yleisö on kommentoinut teosta ylöspäin sojottavasta tykin piipusta. Puolustusvoimat kunnostivat haupitsin ennen paikalleen sijoittamista. Merenkulkuviranomaiset luovuttivat jalustan kivet kunnalle. Muistomerkki vihittiin käyttöön Vaajakosken kohinoiden aikana elokuussa 1991.


Lähteet:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Haupitsi (päivitetty 19.5.2012)

http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Talvisodan_kenttatykit.htm (viitattu 11.6.2012)

Julkisten taideteosten selvitystyö. Tiina Helttunen, 2010. CD-ROM. (Saatavissa Jyväskylän taidemuseon arkistosta)

Kirsti Vainio: Jyväskylän ja lähialueen julkisten veistosten ja muistomerkkien taustatietoja, 2001. (Saatavissa Jyväskylän taidemuseon arkistosta)

Suomen muistomerkit osa VII Keski-Suomi, Väriteos Henna Oy, 1998

 

Haupitsi

Haupitsi

Tekijä: Ranskalaisvalmisteinen (haupitsi), Jaakko Jousisalo (jalusta), Perttu Korhonen (rautapylväs)
Omistaja: Sotamuseo
Valmistumisvuosi: 1915 (haupitsi), 1991 (jalusta ja rautapylväs)
Materiaali: tykki, jalusta luonnonkivipaasi, infolaatta, rautapylväs
Sijainti: Tykkipuisto, Vaajakoski

  Sisältö: Maija Roininen.Valokuva: Jari Kuskelin. Ulkoasu: Panu Kivi & Henri Kovanen.