Sotainvalidityön muistomerkki pystytettiin elokuussa 2010 Jyväskylän Cygnaeuksen koulun pihaan muistoksi Sotainvalidien Veljesliiton perustamisesta. Veljesliiton perustava kokous pidettiin marsalkka C.G.E. Mannerheimin puheenjohdolla Cygnaeuksen kansakoululla 18.8.1940. Sotainvalidien Veljesliitto, yhtenä sotiemme veteraanien yhdistyksistä, organisoi sodissamme vammautuneiden kuntousta ja huoltotyötä. Talvisodassa oli vammautunut pysyvästi yli 20 000 sotilasta. Jatkosodan jälkeen invalideja oli lähes jokaisessa suvussa.

Heikki Häiväoja kertoo muistomerkistä seuraavaa:
Muistomerkin lähtökohtana on kalliosta irroitettu luonnonmukainen lohkare. Sen kulmista on hakkaamalla otettu esiin kuin kiven sisältä löytyvä yhtenäinen, kiinteä muoto. Tämä kuvaa sitä määrätietoisuutta ja järjestäytynyttä puolustustahtoa, joka edesauttoi kansakuntaa säilyttämään maansa itsenäisyyden ja estämään sen miehittämisen. Kiven etupintaan on kaiverrettu todellinen kuva sodasta. Silpoutuneet puut ovat kuin vertauskuvia haavoittuneista ihmisistä. Tuhoutunut metsä kertoo myös siitä ylivoimasta, jota vastaan taisteltiin. Kiven yläreunassa olevat ja pienemmässä tekstikivessä jatkuvat säteet kuvaavat rauhan auringon säteitä ja sitä varjelusta, jota suomen kansa sai sotavuosina kokea.

Heikki Häiväoja (s. 1929) loi uransa 1960-luvulla. Hänen abstrakti ilmaisunsa perustui tuolloin vastakohtaisuuksille, kuten sattumanvarainen-järjestetty, dynaaminen-staattinen, rosoinen-kiillotettu. Myöhemmissä teoksissaan Häiväoja on tutkinut luonnonilmiöitä ja maisemallisia elementtejä, taivasta, merta ja maata.

Lähteet:

Keski-Suomen museon intendentti ja sotainvalidityön Muistomerkkitoimikunnan sihteeri Erkki Fredriksonin kirjeenvaihto Jyväskylän taidemuseon kuraattori Leena Lokan kanssa. 6.10.2010.
Häiväoja, Heikki: Ajatuksia muistomerkin aiheesta. Erkki Fredrisonin Brita Nickelsiltä saamassa kirjeessä. 17.4.2009.
Puranen, Tuula: Paaden sanoma säilyy. Keskisuomalainen. 22.8.2010.