etusivu
teokset
taiteilijat
linkit
Julkiset taideteokset Jyväskylässä

Patsaan juoksijalegenda Paavo Nurmesta tilasi Suomen valtio 1.10.1924. Paavo Nurmi oli Wäinö Aaltosen mallina Hirvensalon ateljeessa Turussa. Elävän mallin lisäksi taiteilija käytti myös juoksijasta otettuja valokuvia apunaan. Kuvanveistäjä Aukusti Veuro valoi patsaan Sääksmäellä syksyllä 1925 ja valtioneuvosto vastaanotti patsaan 14.10.1925. Tämän jälkeen teos oli sijoitettuna Ateneumiin vuoteen 1983 asti, kunnes se siirrettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan läheisyyteen. Helsingin olympiastadionille tuli patsaan valos 1952 ja Turkuun toinen valos 1955. Myös Lausannessa, Olympiamuseossa on yksi valos.

Jyväskylään sijoitettu patsaan ensimmäinen valos ei kuitenkaan saanut lopullista kotiaan Jyväskylästä. Ateneum halusi patsaan takaisin Helsinkiin Aaltosen juhlanäyttelyn yhteydessä, eikä suunnitelmia deponoinnin palauttamisesta sen paikalle Jyväskylään ollut. Patsaan huonontunut kunto antoi myös syyn pitää patsas suojassa, Ateneumin sisätiloissa. Patsaan siirtäminen pois Jyväskylästä aiheutti harmistusta Jyväskylässä. Keskisuomalainen otsikoi 3.11.1995: ”Kulttuuriskandaali – Jyväskylästä viety Nurmen patsas tuskin palaa takaisin”.

Kaupunki ei toipunut menetyksestä ja Jyväskylä Seuran jäsen kaupunkineuvos Jaakko Lovén esitti ajatuksen, että tyhjäksi jääneelle jalustalle olisi saatava uusi Paavo Nurmen patsas, koska paikka on arvokas ja Jyväskylässä sijaitsee Suomen ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta. Ao. patsaasta sai tehdä viisi valosta ja yksi oli vielä tekemättä. Jyväskylä Seura keräsi veistoksen rahoituksen liikelaitoksilta. Lisäksi hanketta rahoittivat myös Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän yliopisto ja Yliopistoyhdistys sekä opetusministeriö. Uusi patsas valettiin Kellokoskella ja Jyväskylä Seura luovutti uuden valoksen yliopistolle paljastustilaisuudessa maaliskuussa 2001.

Valmistuttuaan 20-luvulla Nurmen juoksijapatsas sai paljon myönteistä huomiota ulkomailla ja Aaltosestakin tuli taiteilijana kansallissankari. Patsaan kuva-aihetta on käytetty erilaisissa yhteyksissä kuten julisteissa, postimerkissä, setelissä ja mainoksissa. Aikakauden yleistä ilmapiiriä kuvaa, että Nurmen patsasta arvioitiin rotupiirteiden valossa ja sen katsottiin edustavan koko suomalaisen kansan ja rodun ominaisuuksia. Nurmi-patsaasta tuli osa suomalaisten kollektiivista omakuvaa.

Wäinö Aaltonen (1894–1966) oli aikansa näkyvimpiä kuvanveistäjiä maassamme ja häntä pidetään 1900-luvun ensimmäisen puoliskon merkittävimpänä kuvanveistäjänä Suomessa. Aleksis Kiven muistomerkit Tampereella ja Helsingissä, Paavo Nurmen juoksijamuotokuva, Eduskuntatalon istuntosalin veistokset sekä Tampereen Hämeensillan figuurit ovat monien muiden rakastetuimpien monumenttiemme ohella Aaltosen luomia. Aaltosen muotokieli on omaperäistä ja hänen myöhemmissä töissään näkyy voimakas kiinnostus kubismia kohtaan.

Lähteet:

Siekkinen, Saara: Väinö Aaltosen Paavo Nurmi. Juoksijapatsas ja Suomi-kuva. Taidehistorian proseminaari 20.3.1991. (Saatavilla Jyväskylän yliopiston museon arkistosta)

Keskisuomalainen 3.11.1995.

 

Paavo Nurmi (Paavo Nurmen juoksijapatsas)

Paavo Nurmi (Paavo Nurmen
juoksijapatsas)

Tekijä: Wäinö Aaltonen
Omistaja: valtio
Valmistumisvuosi: 1983 (1924, kopio valettu 2000)
Materiaali: pronssi
Sijainti: Yliopiston alue, liikunnan kentän läheinen rinne
(Aallonpuisto)

  Sisältö: Elina Purhonen, Veli-Matti Rautiainen. Valokuva: Marko Lumikangas, LumiDigital. Ulkoasu: Panu Kivi & Henri Kovanen