etusivu
teokset
taiteilijat
linkit
Julkiset taideteokset Jyväskylässä

Yleinen rahankeräys mahdollisti sankarihautamuistomerkin pystyttämisen. Muistomerkki on pystytetty vuoden 1918 Vapaussodassa valkoisten puolella kuolleille kaupunki- ja maaseurakuntalaisille. Sankarihautajaiset olivat uusi ilmiö Suomessa, sillä aikaisemmissa sodissa kaatuneet oli haudattu taistelukentälle. Toisen maailmansodan jälkeen muistomerkki omistettiin myös Talvi- ja Jatko- sekä Lapinsodassa kaatuneille sankarivainajille. 40-luvulla haudan lepoon laskettiin 413 kaatunutta.

Gunnar Finnen ehdotus voitti yksimieleisesti muistomerkkikilpailun. Palkintolautakunnan mukaan Finnen muistomerkin kokonaissommittelu sopi erinomaisesti paikan luonteeseen. Lautakunta luotti, että Finnen suunnitelman toteuttaminen takaa sen, että ”ehdotus valmiina tulee vastaamaan korkeita vaatimuksia ja taiteellisesti tuoreena samalla jatkaa monumenttitaiteen parhaimpia traditioneja.” (Iltalehti 12.2.1921)

Gunnar Finnen sankarihautamuistomerkissä yhdistyvät arkkitehtooninen muoto ja kuvapinta. Uhriliekki-veistos ja sitä ympäröivä muuri muodostavat muistomerkin. Muuriin on kiinnitetty kaatuneiden nimilaatat. Alue ei ole enää alkuperäisessä ulkoasussaan, sillä 50-luvulla muun muassa patsaan paikkaa siirrettiin ja valkoiset ristit korvattiin Pauli Koskisen suunnittelemilla tyynykivillä. Uhriliekki-veistos muistuttaa muodoltaan antiikin vaasia, jota kiertää soturiaiheinen reliefi. Uurnaa kiertävät ihmishahmot on kuvattu antiikin tapaan alasti. Vartalot on kuvattu edestä, pää, kädet ja jalat sivusta.

Antiikkiin viittaa myös koko muistomerkin asettelu, joka muistuttaa kreikkalaisia joukkohautoja. Toisaalta viittaukset muinaisskandinaavisiin hautausperinteisiin ovat läsnä. Kokonaisuus muistuttaa muinaisskandinaavisia hautakumpuja ja muurin taakse istutetut koivut viittaavat kalmistokoivikkoihin, jotka myös johtavat suomalaisugrilaiseen aikaan uskomuksineen pyhistä lehdistä.

Veistos voidaan tulkita myös tuhkauurnaksi, jonka huipulla palaa ikuinen tuli, elämän liekki. Liekkisymboliikka viittaa siis uskonnollisiin teemoihin. Paljastustilaisuudessa liekki johti vertaamaan kansansa vapauden puolesta itsensä uhranneiden Suomen nuorukaisten sydämissä palanutta liekkiä raamatullisiin uhrituliin Jeesuksessa ja Mooseksen näyssä. Pornssiuurnaa kiertää Martti Korpilahden lause: ”Uhriliekki sydämen vaatii kaiken, saikin sen.” Liekki symboloi sitä aatetta, jonka puolesta vainajat taistelivat, sekä tuon aatteen jatkuvuutta. Kansainvälisestikin liekki on tavallinen hautamonumenteissa ja keskeinen myös Finnen töissä aina 30-luvun alkupuoliskolle saakka.

Kuvanveistäjä ei koskaan ole selitellyt Uhriliekin merkitystä. Paikallinen lehdistö näki uurnan kohokuvissa sodan ja rauhan töitä. Sotilashahmo ja sitoja viittaavat sodanaikaan kun taas kylväjä ja viljanleikkaaja rauhaan.

Gunnar Finne (1886-1952) aloitti opintonsa arkkitehtuurin parissa, mutta siirtyi Taideteollisuuskouluun josta hän valmistui huonekaluarkkitehdiksi. Hän jatkoi opiskeluaan Wienissä, vuosisadan vaihteen merkittävimmässä taidekaupungissa. Gunnar Finne tunnetaan useiden monumantaaliveistosten tekijänä, joista tunnetuin lienee Helsingissä sijaitsena Topeliuksen patsas. Suurikokoisten veistosten lisäksi hän teki paljon myös muotokuvia ja pieniä koristeellisia veistoksia.

Lähteet:

Leena Ahtola-Moorhouse: Gunnar Finnen kilpailujen perusteella saamat julkiset monumenttityöt. Tehtävän ja muodon yhteys. Taidehistorian pro gradu –tutkielma. Jyväskylän yliopisto. 1974.

Artopolis: Taidetta Jyväskylän katukuvassa. CD-ROM. (Saatavissa Jyväskylän taidemuseon arkistosta)

Leena Maasalo-Marttila: Jyväskylän vanha hautausmaa. Jyväskylän kaupunkiseurakunta. 1989.

Iltalehti 12.2.1921.

Keskisuomalainen 7.10.1922.

 

Sankarihautamuistomerkki Uhriliekki

Sankarihautamuistomerkki ”Uhriliekki”

Tekijä: Gunnar Finne
Omistaja: Jyväskylän kaupunkiseurakunta
Valmistumisvuosi: 1922
Materiaali: pronssi
Sijainti: Vanha hautausmaa, Tourula

  Sisältö: Elina Purhonen, Veli-Matti Rautiainen. Valokuva: Marko Lumikangas, LumiDigital. Ulkoasu: Panu Kivi & Henri Kovanen