E.A. Hagfors oli monipuolinen talous- ja kulttuurivaikuttaja, joka toimi Jyväskylän seminaarin ensimmäisenä musiikin lehtorina. Hänet mainitaan musiikkitoiminnan alulle panijana Jyväskylässä. Hän perusti seminaarin kuoron jo 1864, vuosi koulun aloittamisen jälkeen.

Muistomerkissä on reliefimuotokuvan lisäksi sijoitettuna teoksen jalustaan teksti ”E.A. Hagfors 1827–1913, Suomenkielisen kuorolaulun isälle”. Realistinen puoliprofiilireliefi kuvaa Hagforsin korkeaotsaisena, parrakkaana, ystävällisenä vanhana miehenä. Itse pronssinen veistos kuvaa henkilön sijaan ideaa. Lentoon lähteviksi kurjiksi perinteisesti nähdyt hahmot symboloivat alkua ja lähtöä. Ohuet, ylöspäin kapenevat muodot luovat veistokseen ilmavuutta ja liikettä.

Lounaispuisto on varsinainen merkkihenkilögalleria. Kaikki puistoon muistomerkkinsä saaneet vaikuttajat ovat olleet tekemisissä kansan sivistystyön ja erityisesti jyväskyläläisen musiikinharrastuksen kanssa. Lounaispuiston Jyväsjärven puoleisessa päässä on esiintymislava, jonka paikalla sijaitsi Jyväskylän laululava jo 1899. Puistossa järjestetään nykyisinkin kesäisin suosittuja ulkoilmakonsertteja.

Kuvanveistäjä Pauli Koskinen (s. 1921) tunnetaan lähinnä realismia edustavista veistoksistaan, joissa on usein vertauskuvallinen sisältö. Hänen tuotantonsa koostuu pääasiassa sankarimuistomerkeistä, hautakivistä, muotokuvista ja mitaleista. Koskinen on toteuttanut useita julkisia teoksia erityisesti Keski-Suomeen ja Kymenlaaksoon. Koskisen materiaalit ovat pronssi, puu ja kivi.

Lähteet:

Artopolis: Taidetta Jyväskylän katukuvassa. CD-ROM. (Saatavissa Jyväskylän taidemuseon arkistosta)

Keski-Suomen Iltalehti 28.4.1962.

Simo Kotilainen: Jyväskylän julkiset veistokset. Taiteentutkimuksen proseminaari. Jyväskylän yliopisto 5.12.1978. (Saatavissa Jyväskylän kaupunginkirjastosta)