Jussi Heikkilä oli taiteilijana vielä tuntematon aloittaessaan lintuharrastuksen. Linnut veivät ja vievät yhä hänet matkoille ympäri Suomea, asumattomille seuduille, meren rannoille ja majakkasaarille. Lintuja tarkkailemalla hän on vähitellen hankkinut tarkan lintutieteellisen asiantuntemuksen, joka on sitten luontevasti siirtynyt hänen taiteensa pääaiheeksi. Lintuaihetta edustaa myös Heikkilän veistos Silmällä pidettävä. Se on sijoitettu Kävelykadulle 6.6.2002 – 10.10.2003 pidetyn Bongaa taide –kesänäyttelyn yhteydessä. Veistos kiinnittää huomion siihen, että varpuset ovat häviämässä Euroopasta.

Teoksen ja ympäristön välinen jännite syntyy siitä, että roskalaatikon alus on arvokkaalle pronssiveistokselle kovin epätavallinen sijoituspaikka.

Heikkilän uuskäsitetaide edustaa ekologista humanismia. Hänen teostensa ekologinen sanoma tulee kuitenkin julki vain vihjailevina rinnastuksina ja hienoviritteisenä ironiana. Sielultaan taiteilija on esteetikko, kauneuden rakastaja. Tutkija Marja Sakari onkin nimennyt väitöskirjassaan ”Käsitetaiteen etiikkaa” Heikkilän yhdeksi suomalaisen käsitetaiteen keskeisimmistä edustajista.

Lähteet:

http://www.amagallery.net/amaturku/heikkilacv.htm (Lokakuu 2006).

Hannu Castrén: 2000+. Keskisuomalaista kuvataidetta vuosituhannen vaihteessa. Alvar Aalto -seura. 2001.

http://www3.jkl.fi/kulttuuri/artografia/sydantaiteilijat.htm (Lokakuu 2006).

Keskisuomalainen 7.6.2003.