Majuri Carl Christian Rosenbröijer (1762–1832) oli Uddegårdia eli nykyistä Jääskelän tilaa Oravasaaressa isännöinyt aatelismies. Hänet mainitaan usein Jyväskylän kaupungin perustajana – tai ainakin kaupungin syntysanojen lausujana. Rosenbröijer vaati Laukaan pitäjänkokouksessa vuonna 1823 pitämässään puheessa Suomen silloista hallitusta huomioimaan, ettei Keski-Suomessa ollut lainkaan kauppalaa tai kaupunkia.

Kuvanveistäjä Kauko Räsäsen tekemä C.C. Rosenbröijerin muistopatsas valmistui vuonna 1962. Rintakuvan lahjoitti Jyväskylän kaupungille konsuli Rosenbröijer kaupungin 125-vuotisjuhlien yhteydessä. Lahjoituksessa edellytettiin, että veistos pystytetään ulkosalle, mutta aluksi rintakuva sijoitettiin kaupunginvaltuuston istuntosaliin. Salin restauroinnin yhteydessä 1987 teos sijoitettiin kaupungintalon edustalle. Siirron yhteydessä veistokselle valmistettiin sen nykyinen graniittinen, ulkotilaan suunniteltu jalusta. Kaupungintalon laajamittaisen remontin valmistuessa 2013 teos siirrettiin Kirkkopuiston Paraatiaukion laidalla kaupungintaloa vastapäätä olevalle nurmikkoalueelle. Teoksen perustuksen rakennutti kaupunkirakennepalvelut ja teoksen siirrosta sekä hoidosta vastaa Jyväskylän kaupungin tilapalvelu.

Rosenbröijerin rintakuva on esimerkki muotokuvasta, jossa taiteilijalla ei ollut käytettävissä elävää mallia. Merkkihenkilölle on täytynyt luoda persoonallisuus. Hänen tiedetään olleen tilanomistaja ja majuri – siis suoraryhtinen upseeri, joka on tottunut käskemään. Rosenbröijeristä on olemassa vanha maalaus, josta kuvanveistäjä on poiminut kasvonpiirteet. Lopputulos ei kuitenkaan ole realistinen muotokuva vaan kuvitteellinen hahmotelma Jyväskylän kaupungin ”isästä”.

Kauko Räsänen syntyi vuonna 1926 Suistamon Loimolassa Laatokan Karjalassa. Hän aloitti opinnot Suomen taideakatemian koulussa vuonna 1946 ja teki opintomatkan Pariisiin vuonna 1949. Opintonsa Räsänen päätti vuonna 1950. Seuraavana vuonna hän osallistui Suomen Olympiakomitean järjestämään Helsingin vuoden 1952 olympialaisten muistomitalikilpailuun. Räsänen voitti kilpailussa ensimmäisen palkinnon ja myöhemmin hänestä tulikin yksi Suomen merkittävimpiä mitalitaiteilijoita. Vuonna 1960 Räsäsen veistos Enkeli pystytettiin Lappeenrannan hautausmaalle, mutta seurakunta poisti sen sieltä seuraavana vuonna "sopimattomana". Ilmeisesti teosta pidettiin hautausmaalle liian modernina. Myöhemmin teos pystytettiin Lauritsalan keskuspuistoon, kirkon eteen. Räsäsen veistotaiteessa ja etenkin hänen mitaleissaan nainen ja naisfiguuri näyttelevät usein keskeistä osaa. Räsäsen mukaan nainen on muodoiltaan miestä plastisempi. Sen lisäksi nainen edustaa myös elämän jatkuvuutta ja yleensäkin elämälle myönteisiä asioita.

Lähteet:

Artopolis: Taidetta Jyväskylän katukuvassa. CD-ROM. (Saatavissa Jyväskylän taidemuseon arkistosta)

Mitalitaiteen vuosikirja 2001. Toim. Ilkka Voionmaa. Suomen Mitalitaiteen Kilta. 2001.