etusivu
teokset
taiteilijat
linkit
Julkiset taideteokset Jyväskylässä

Idea pesäpalloaiheisesta veistoksesta syntyi Jyväskylässä jo vuonna 1958 paikallisissa urheiluseuroissa. Aiheesta järjestettiin taideteoskilpailu vuonna 1967 lajin suosion ollessa Jyväskylässä huipussaan. Kilpailun voitti kuvanveistäjä Kari Juva ehdotuksellaan Sieppari. Valinta ei kuitenkaan tyydyttänyt kaikkia osapuolia, ja teoksesta käytiin runsasta ja poleemista keskustelua. Pesäpallonystävien käsitys pesäpallosta ja patsaan synnyttämä esteettinen elämys eivät kohdanneet, eikä palkintolautakuntakaan ollut yksimielinen. Juvan ehdotus sai viisi ääntä yhdeksästä, kun tyyliään uudistanut Jyväskylälle entuudestaan tuttu Pauli Koskinen sai neljä. Palkintolautakunnassa istunut professori Saarikivi puolusti valintaa: ”Monumentti on tehtävä – ei tätä hetkeä varten – vaan kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Pahin vaara tällöin on latteus. Ärsyttävä teos saattaa pitää mielenkiinnon yllä ja pakottaa ottamaan kantaa.” (Keski-Suomen Iltalehdessä 16.12.68) Samalla käytiin kiivasta sanailua taiteilija Juvan ja erään jyväskyläläisen taiteilijan välillä, kun hän syytti Juvaa plagioinnista. Vasta vuonna 1975 teos lopulta tilattiin Kari Juvalta. Lopullinen veistos on selkeämpi ja kansanomaisempi kuin alkuperäinen ehdotus.

Juva on sanonut ihailevansa pesäpallossa lyöntien jänteikkyyttä, äärimmilleen venytettyjä liikeratoja ja virtaviivaisuutta. Hän halusi vangita veistokseen pelaajan kriittisen hetken ja symboliikkaa, joka tavoittaisi pesäpallourheilun mahdollisimman hyvin. Veistoksessa näkyy Juvalle tyypillinen muodoilla leikkivä pyöreys. Ilmavuutta teokseen tuo jalustan korvaaminen teräsputkirivistöllä.

Teoksen alkuperäinen sijoituspaikka oli Harjun rinteellä linja-autoaseman takana. Talvisin vihreäksi patinoitu teos erottui hyvin valkoista lumimaisemaa vasten, mutta kesällä se sen sijaan hukkui ympäröivään vihreyteen. Tämän vuoksi teos siirrettiin vuonna 1983 sille kaikin puolin paremmin soveltuvaan paikkaan Hippoksen urheilupuistoon.

Kari Juva (s. 1939) on tutkinut taiteessaan massoissa olevaa liikettä ja myöhemmin tutustuttuaan opintomatkallaan Egyptin taiteeseen myös staattisuutta ja rauhallista paikallaan oloa. Henry Moorelta saadut vaikutteet ilmenevät Juvan 60-luvun lopun veistoksissa ja myös Pesäpalloilijassa. Juva tunnetaan lähinnä lukuisista monumentaaliveistoksista, joita on ympäri Suomea noin 30. Niistä tunnetuimpia lienee Helsingin kaupunginteatterin Thalia ja Pegasos.

Lähteet:

Artopolis: Taidetta Jyväskylän katukuvassa. CD-ROM. (Saatavissa Jyväskylän taidemuseon arkistosta)

Marjo-Riitta Simpanen: Pesäpallopatsashanke ja sen toteutuminen. Taiteentutkimuksen proseminaari. Jyväskylän yliopisto 1.2.1977. (Saatavilla Jyväskylän taidemuseon arkistosta)

Simo Kotilainen: Jyväskylän julkiset veistokset. Taiteentutkimuksen proseminaari. Jyväskylän yliopisto 5.12.1978. (Saatavissa Jyväskylän kaupunginkirjastosta)

Keskisuomalainen 14.12.1968.

Keskisuomalainen 9.3.1969.

Keskisuomalainen 16.3.1969.

Keskisuomalainen 20.3.1969.

Keski-Suomen Iltalehti 16.12.1968.

 

Pesäpalloilija/ Sieppari

Pesäpalloilija/ Sieppari

Tekijä: Kari Juva
Omistaja: Jyväskylän kaupunki
Valmistumisvuosi: 1975
Materiaali: pronssi ja musta graniitti, korkeus 220 cm
Sijainti: Köyhälammen ranta, Hippos, pesäpallostadionin pääty

  Sisältö: Elina Purhonen, Veli-Matti Rautiainen. Valokuva: Marko Lumikangas, LumiDigital. Ulkoasu: Panu Kivi & Henri Kovanen