etusivu
teokset
taiteilijat
linkit
Julkiset taideteokset Jyväskylässä

Minna Canth (1844–1897) on suomalaisen näytelmäkirjallisuuden 1800-luvun suuri nimi. Hän kuvasi usein yhteiskuntakriittisissä teoksissaan etupäässä naisen asemaa yhteiskunnassa. Vaikutteita hän sai Henrik Ibseniltä, August Strindbergiltä ja Emile Zolalta. Canth vaikutti Jyväskylässä 1860-luvun alusta vuoteen 1879. Hän aloitti julkisen toimintansa raittiustyön piirissä mutta siirtyi sittemmin kirjoittamaan näytelmiä. Sekä Minna että hänen puolisonsa seminaarinlehtori J.F. Canth olivat kaupungin näkyviä kulttuuripersoonia. Aloitteen patsaan hankkimisesta teki Suomalaisen Naisliiton Jyväskylän osasto. Kilpailusuunnitelmaan kuului lisäksi Erkki Kantosen suunnittelema suihkuallas, joka kuitenkin jäi toteutumatta.

Patsashanke oli herätetty henkiin jo 1909 Naisliiton kokouksessa. Varat patsaaseen eli 3,5 miljoonaa markkaa kootiin roposista: adressikaupalla, harrastajanäytelmin, keräyslistoilla, postikorteilla. Niinpä Tampere ja Kuopio ehtivät yhteiskunnan tuella saada omat Minna-veitoksensa ennen Jyväskylää. Patsas paljastettiin 18.3.1962, Minna Canthin syntymäpäivän aattona. Tilaisuus liittyi myös Jyväskylän kaupungin 125 -vuotisjuhliin.

Veistos kuvaa nuorta Minna Canthia nojaamassa Moirislammen kaiteeseen. Vieressä oleva avoin kirja symboloi Canthin tulevaa asemaa suomalaisen kirjallisuuden voimahahmona. Nuori uneksija on voimanainen, naisten oikeuksien puolestapuhuja. Nuori Minna Canth on saanut taiteilijan, lähinnä Wäinö Aaltoselta, omaksumat tyyli- ja rotupiirteet, jotka hallitsivat suomalaista julkista veistotaidetta aina 1960-luvun alkupuolelle asti. Taiteilija käytti työskennellessään tukena Canthia käsitteleviä kirjoituksia ja kuvia.

Kuvanveistäjä Pauli Koskinen (s. 1921) tunnetaan lähinnä realismia edustavista veistoksistaan, joissa on usein vertauskuvallinen sisältö. Hänen tuotantonsa koostuu pääasiassa sankarimuistomerkeistä, hautakivistä, muotokuvista ja mitaleista. Koskinen on toteuttanut useita julkisia teoksia erityisesti Keski-Suomeen ja Kymenlaaksoon. Koskisen materiaalit ovat pronssi, puu ja kivi.

Lähteet:

Artopolis: Taidetta Jyväskylän katukuvassa. CD-ROM. (Saatavissa Jyväskylän taidemuseon arkistosta)

Jyväskylän Sanomat 22.1.1961.

Keski-Suomi 5.5.1961.

Keski-Suomi 18.3.1962.

Keski-Suomen Iltalehti 19.3.1962.

Keskisuomalainen 13.3.1994.

Simo Kotilainen: Jyväskylän julkiset veistokset. Taiteentutkimuksen proseminaari. Jyväskylän yliopisto 5.12.1978. (Saatavissa Jyväskylän kaupunginkirjastosta)

Sisä-Suomi 29.4.1949.

Keski-Suomen Historia 2. Keski-Suomi maakunta-ajatuksen synnystä itsenäisyyden aikaan. Toim. Mauno Jokipii. Keski-Suomen maakuntaliitto. 1988.

 

Nuori Minna Canth

Nuori Minna Canth

Tekijä: Pauli Koskinen
Omistaja: Jyväskylän kaupunki
Valmistumisvuosi: 1962
Materiaali: pronssi ja punainen graniitti, 277 x 215 x 106 cm
Sijainti: Kirkkopuisto

  Sisältö: Elina Purhonen, Veli-Matti Rautiainen. Valokuva: Marko Lumikangas, LumiDigital. Ulkoasu: Panu Kivi & Henri Kovanen