Taipaleen taistelut joulukuussa 1939 olivat hyvin merkittäviä talvisodan historiassa. Taipaleella käydyt kolme taistelua olivat ensimmäiset suuret torjuntavoitot ja ne kohottivat ratkaisevasti suomalaisten taistelumielialaa.

Taistelujen muistomerkki on kivijalustalla seisova kivilaaatoista muurattu kuutio noin 2x2x2 m. Julkisivulla on nelikulmainen pronssilaatta, jossa on tyylitelty Suomen vaakuna, yläpuolellaan pronssikirjaimin TAIPALE ja alapuolella vuosiluvut 1939-1940. Vastakkaisella puolella kirkkoon päin olevassa pyöreässä pronssilaatassa on Taipaleen karttaan merkitty Taipaleen tärkeimpien taistelupaikkojen nimet. Sivuilla olevissa pienemmissä pronssilaatoissa toisessa on teksti KUNNIA-ISÄNMAA ja toisessa KESKI-SUOMEN SOTILAILLE. Patsaan päällä on isokokoinen pronssinen Vapauden risti.

Muistomerkin on suunnitellut Matti Hämäläinen, Jyväskylän kaupungin arkkitehti vuosilta 1939–1946. Muistomerkin laatat on suunnitellut ja valanut Eevert Porila (Evert Martialis Porila, sukunimi vuoteen 1907 Grönfors, 1887 – 1941). Porila oli ensin Emil Wikströmin opissa 1905–1907 lisäksi hän opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1907–1909 sekä Berliinissä 1911. Porilan töitä oli esillä ensimmäisen kerran vuonna 1909. Hän on veistänyt useita sankaripatsaita mm Tampereelle, Rovaniemelle ja Kemiin. Hänen tunnetuin veistoksensa on marsalkka Mannerheimin patsas Tampereella.

Taipaaleen taistelujen muistomerkkiä alettiin puuhata kovalla kiireellä melkein heti talvisodan päättymisen jälkeen. Muistomerkkiä varten varoja kerättiin mm. taistelupaikkoja kuvaavia postikortteja myymällä. Koska suurin osa Taipaleessa taistelleista joukoista oli koottu Keski-Suomesta, pidettiin tääällä luonnollisena, että patsaan oikea paikka on Jyväskylä. Muistomerkki haluttiin paljastaa jo saman vuoden itsenäisyyspäivänä 1940, joten veistoksen kivityö annettiin paikalliselle Mustakivi Graniitille. Eevert Porila Tampereelta lupautui tekemään laatat ja valamaan ne. Laatat saatiin ajoissa junalla Jyväskylään, vaikka vahingossa ne olikin lähetetty väärälle asemalle. Muistomerkin paljastustilaisuudessa talvisen viiman ja lumen vihmoessa oli paikalla noin 1900 Taipaleen ja Suvannon taistelujen miestä. Kenraali Heirichs otti vastaan prikaatin.

Lähteet:

Jyväskylän kaupungin arkkitehti Matti Hämäläisen muistelus muistomerkin teosta. Jyväskylän taidemuseon arkisto.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Evert_Porila