MATTILANNIEMI

Mattilanniemi sijaitsee osittain luontaisella, osittain täyttömaasta muodostuneella alueella. Suuri osa vesijättömaasta syntyi jo 1800-luvulla, kun Päijänteen pintaa laskettiin. Nimensä niemi on saanut Mattilan talosta, jonka maita alue oli.

1860-luvun lopulla alueelle rakennettiin uimahuone. 1920-luvulla Jyväsjärven veden laatu alkoi kuitenkin huonontua. Mattilanniemi toimi 1950-70-luvuilla kesäisin kaatopaikkana ja talvisin lumenkaatopaikkana.

1980-90 luvuilla Mattilanniemeen rakennettiin Jyväskylän yliopiston rakennuksia sekä hotelli Alba. Tämä nosti alueen uuteen kukoistukseen. Ylistön kevyenliikenteen silta valmistui vuonna 1991. 1990-luvun alussa yliopisto laajeni Jyväsjärven yli Ylistönrinteelle, joka oli ollut siihen asti lähes luonnontilainen järvenrantarinne. Vuonna 1999 käynnistyi puolestaan Nokian toimitilojen rakentaminen. Mattilanniemeen onkin muodostumassa teknologian keskittymä, joka on tärkeä osa Jyväskylän uutta modernia maisemaa. Ihmiskeskeisen tietotekniikan keskukseksi itseään markkinoiva Agora vihittiin käyttöön syyskuussa 2000.

Uudet hankkeet ovat kohdanneet myös vastustusta, koska niiden johdosta Jyväsjärveä on jouduttu täyttämään lisää. Jyväsjärven rantamaita on läpi historian täytetty kaupunkirakentamisen tarpeiden mukaisesti. Jo rautatie 1800-luvun lopulla rakennettiin täyttömaalle, puhumattakaan 1970- ja 80-lukujen suurista tiehankkeista - Vaajakosken moottoritiestä ja Rantaväylästä, jotka rakennettiin liki järven päälle. Uusia rakennuksia valmistuu nopeasti Jyväsjärven rannoille ja maisema muuttuu koko ajan.

Alueen luonne hakamaana ja rantaniittynä on pyritty säilyttämään Mattilanniemen puistossa, jonne on istutettu noin 250 erilaista kasvilajia ja lajiketta. Se toimii Jyväskylän kasvitieteellisenä puutarhana ja kokeilupuistona. Mattilanniemen nurmikentälle levittäytyy myös Jaakko Valon viisiosainen valkobetoniveistos Weimar-Chigago ja ranta toimii jälleen uimapaikkana.