JYVÄSJÄRVI

Jyväsjärvestä tuli kaupunkilaisten suosima virkistysalue erityisesti 1900-luvun alussa.
Jo 1840-luvulla rannassa toimi uima- ja kylpyhuone sekä säätyläisten kävelypuisto. Apteekkari Hobin kehitti Rantapuistoon kylpylätoimintaa Helsingin kaivopuiston malliin.
Alueella oli mm. Italia-niminen paviljonki huvimajoineen, keilaratoineen ja keinuineen. Aidattu puisto oli tarkoitettu vain säätyläisille. Siellä järjestettiin ohjelmaa aina torvisoitosta ilotulituksiin ja tivoliseurueeseen saakka.

Useista yrityksistä huolimatta Jyväskylästä ei tullut kylpyläkaupunkia. Sen sijaan kylpylätoiminnan yhteydessä aloitettu ravintolatoiminta kukoisti aina 1930-luvulle saakka.
1884 valmistui Rantapuistoon komea puinen paviljonki, josta tuli kesäisten juhlien keskus ja erityisesti herrojen illanistujaispaikka. Rautatien rakentaminen rantaviivan ja ravintolan väliselle kaistalle vuonna 1897 katkaisi luonnollisen yhteyden veteen ja muutti rantapuiston luonnetta. Myös sataman paikkaa siirrettiin suoraan paviljongin eteen. Rantapaviljonki purettiin vuonna 1944, minkä jälkeen puistosta aukesi esteetön näköala Jyväsjärvelle.

Järven merkitystä jyväskyläläisille kuvaa hyvin se, että vuonna 1931 kaupunki sai uuden vaakunan, johon kuvattu vene symboloi järviä ja vesireittejä. Itse järvi kokonaisuudessaan liitettiin osaksi kaupungin alueita vasta 1965.

Kasvava väestö ja teollisuus saasteineen koituivat järven kohtaloksi 1950- ja 1960-luvuilla. Mattilanniemessä ja Lutakossa sijaitsivat kaupungin kaatopaikat. Nenäinniemen jätevedenpuhdistamo aloitti toimintansa vuonna 1973, jonka jälkeen veden laatuun on alettu kiinnittää huomiota entistä enemmän. Elvytystoimien ansiosta Jyväsjärvi onkin saatu nyt kohtalaiseen kuntoon.
Järven muoto ja koko on muuttunut vuosien varrella, sillä järveä on kutistettu useaan eri otteeseen. Tilaa ovat vaatineet niin sillat, rakennukset kuin liikenneväylätkin. Lopullisesti rantapuisto tuhottiin 1970- ja 1980-lukujen rakentamishuumassa. Kaupungin puoleinen ranta katettiin betonilla ja uusi kävelytie, Rantabulevardi, sai kansan suussa nimen Ceaucescu Beach.

Vuosituhannen vaihteeseen tultaessa rannan merkitys on jälleen tunnustettu. Satamaa on kunnostettu ja sen palvelut ovat parantuneet. Rantaa on muokattu viihtyisämmäksi istutusten ja taiteen avulla. Rannan ja 1989 valmistuneen Kuokkalan sillan kaunistamiseksi järjestettiin taideteoskilpailu 1990-luvulla. Sen satoa on Markku Hakurin betoniveistos Suuri kompassi. Kilpailun voittanutta ehdotusta Päivi Jukolan 365-teosta ei ole toistaiseksi toteutettu. Vuonna 2002 Jyväsjärven ympäri rakennettiin kevyen liikenteen väylä Rantaraitti, joka on saanut varrelleen paikallisten taiteilijoiden toteuttamia taideteoksia.