o p e t u s


m u s e o t o i m i n t a
K a u p u n k i e l ä m ä ä



SUOMEN TAIDEGRAAFIKOIDEN KOKOELMA

1930-luvulla perustettu Suomen Taidegraafikot ry. ryhtyi keräämään omaa grafiikkakokoelmaansa vuonna 1940. Yhdistyksellä oli jo tuolloin hallussaan joitakin Oscar Parviaisen, Henry Ericssonin ja Anders Holmqvistin teoksia, joita heidän omaisensa olivat lahjoittaneet Taidegraafikoille. Koska ajatuksena oli saada läpileikkaus suomalaisesta taidegrafiikasta, päätettiin kääntyä muiden edesmenneiden taiteilijoiden perikuntien puoleen ja pyytää heiltä lupaa ottaa jälkivedoksia jälkeenjääneistä laatoista. Samassa yhteydessä toivottiin toimivien graafikoiden lahjoittavan vedoksia juuri perustettuun kokoelmaan.

Kokoelmaa säilytettiin aluksi Taidehallissa, sittemmin Ateneumissa ja Helsingin yliopiston päärakennuksessa. Vuodesta 1973 lähtien kokoelma on ollut museoiden vastuulla ensin Tampereen taidemuseossa ja pian sen jälkeen Tampereen Nykytaiteen museossa. Vuonna 1981 Suomen Taidegraafikot ja Jyväskylän kaupunki allekirjoittivat sopimuksen, jonka mukaan yhdistys deponoi kokoelmansa pysyvästi Jyväskylään ensin Alvar Aalto -museoon ja vuonna 1998 vasta perustettuun Jyväskylän taidemuseoon. Kokoelman hoitoa ohjaa ja valvoo erityinen hoitokunta, johon kuuluu kaksi edustajaa kummaltakin osapuolelta. Mitään taideostomäärärahoja kokoelmalla ei ole vaan se karttuu edelleen yksinomaan taiteilijoiden ja heidän perikuntiensa lahjoitusten turvin.

Runsaassa 60 vuodessa Suomen Taidegraafikoiden kokoelmasta on kehittynyt laajin suomalaisen taidegrafiikan kokoelma maassamme. Tällä hetkellä siihen kuuluu runsaat 5100 vedosta, joista osa on työ- tai koevedoksia. Koska kokoelman tarkoituksena on dokumentoida suomalaista taidegrafiikkaa laajemminkin, siihen on kerätty myös painolaattoja, luonnoksia ja jopa työvälineitä.

Kokoelmassa on teoksia runsaalta 270 suomalaiselta taidegraafikolta. Vanhin kokoelmaan kuuluva teos on Hugo Simbergin kuivaneula "Täti ja isä" vuodelta 1897. Voidaan kuitenkin sanoa, että kokoelma kattaa varsin hyvin suomalaisen taidegrafiikan kehityksen 1920-luvulta lähtien. Taiteilijoista parhaiten edustettuina ovat mm. Ina Colliander (runsaat 300 vedosta), Tapio Tapiovaara (lähes 250 vedosta), Reino Harsti (runsaat 150 vedosta), Lennart Segerstråle (lähes 100 vedosta) ja Erkki Hervo (runsaat 80 vedosta). Collianderilta, Tapiovaaralta ja Harstilta löytyy kokoelmassa myös runsaasti painolaattoja. Elävistä graafikoista hyvin ovat kokoelmassa edustettuina mm Pentti Kaskipuro (runsaat 170 vedosta) sekä Marjatta Vihma, Eino Vesalainen ja Antti Ojala (kullakin lähes 100 vedosta).

Teksti: Jukka Partanen
m i t ä   o n   t a i d e g r a f i i k k a ? v e d o s m e r k i n t ö j ä g r a f i i k a n   t e k n i i k a t



hakemisto
p ä ä s i v u l l e


Jyväskylän taidemuseo © webdesign Päivi Hintsanen 2000