Toimi Kiviharju (1912–1975)
Taidegraafikko, taidemaalari
Teos
Puupiirtäjänä
mainetta saanut Toimi Kiviharju tunnetaan ennen kaikkea
informalistisista, värikylläisistä grafiikan lehdistään. Hän kehitti
aivan oman tekniikkansa, jossa painolaattaa polttamalla ja laatalle
kollaasimaisesti painomateriaaleja asettelemalla värisävyt ovat
mahdollisimman syvät ja täyteläiset. Toimi Kiviharju oli myös toimelias
järjestövaikuttaja ja monien luottamustoimien haltija; hän kuului
muiden muassa Suomen Taiteilijaseuran hallitukseen, Suomen
Taidegraafikot ry:n johtokuntaan sekä Työväen sivistysliiton
taidetoimikuntaan.
Toimi Viljo Kiviharju syntyi
huhtikuussa 1912 Miehikkälässä Kymenlaaksossa. Hänen vanhempansa olivat
Anna (o.s. Heikkilä) ja Antton Kiviharju, joka oli ammatiltaan
puutarhasuunnittelija.
Taideopintonsa
Toimi Kiviharju aloitti vuonna 1934 Taideteollisuuskoulun
iltakursseilla. Näistä kursseista rohkaistuneena hän jatkoi opiskelua
Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1935–36. Kuten moni muukin
ajan graafikonalku, hänkin oli perehtynyt linopiirrostekniikkaan alun
perin omin päin.
Taideopintojensa jälkeen Kiviharju teki toistakymmentä opintomatkaa eri
maihin, muiden muassa Ruotsiin ja Tanskaan, Ranskaan, Saksaan,
Alankomaihin ja Italiaan sekä Neuvostoliittoon.
Toimi
Kiviharju oli Aleksanteri Ahola-Valon ja Tapio Tapiovaaran ohella
kolmas suhteellisen aktiivinen Tulenkantajat-lehden kuvittaja. Hänen
grafiikkaansa ilmestyi lehdessä jo ennen taideopintojen aloittamista.
Varsinkin varhaisimmissa töissä kaiverrusjälki on kuitenkin
ylimalkainen ja karkea ja perspektiivin käsittelyssäkin on toivomisen
varaa. Kaikkiaan Kiviharjun teoksia julkaistiin Tulenkantajat-lehdessä
40 kappaletta. Toisin kuin Ahola-Valolla ja Tapiovaaralla, hänen työnsä
eivät koskeneet poliittisia kysymyksiä, vaan muutamaa poikkeusta lukuun
ottamatta ne olivat novellien kuvituksia.
Kiviharjun
teoksia oli ensi kerran näytteillä suomalaisen taiteen näyttelyssä
Moskovassa. Grafiikan yhteisnäyttelyistä Kiviharju osallistui Suomen
Taidegraafikoiden järjestämään katselmukseen Helsingissä huhtikuussa
1934 neljällä linopiirroksella. Myöhemmin samana vuonna hän oli mukana
Moskovan – Riian näyttelyssä.
Sotavuodet kuitenkin
varjostivat lupaavasti alkanutta taiteilijanuraa. Toimi Kiviharju oli
mukana sekä talvisodassa että jatkosodassa ja pääsi keskittymään
uudelleen taiteen tekemiseen vasta sotavuosien jälkeen.
Myöhemmin
hän osallistui ahkerimmin Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton
näyttelyihin ja Suomen Taidegraafikoiden näyttelyihin läpi 1940- ja
1960-luvun. Noihin aikoihin hän osallistui myös lukuisiin
kansainvälisiin yhteisnäyttelyihin, muiden muassa Espanjassa 1957,
Sveitsissä 1959–60 ja Romanian Bukarestissa sekä New Yorkissa 1971.
Ahkerasti
näyttelyihin osallistunut taiteilija oli julkisuudessa sangen
vaitonainen yksityiselämästään. Hän oli naimisissa kaksi kertaa;
ensimmäinen puoliso oli Vivi Linnea Nurmi ja toinen Liisa Anita
Asikainen. Vapaa-aikansa taiteilija vietti mielellään kalastaen tai
moottoriurheilun ja jousiammunnan parissa.
Suomen
Taidegraafikot ry:n kokoelmassa Kiviharjulta on 16 puupiirrosta, joista
puolet on värillisiä. Niistä varhaisin on Tungosta vuodelta 1945,
seitsemän teosta on 1950-luvulta ja loput 1960-luvulta. Puupiirrosten
aiheet liikkuvat kotimaisissa kaupunki- ja luontonäkymissä, kuten
Suvi-ilta (1961) ja Kurjet (1960). Muutama työ on saanut innoitusta
ulkomaisilta opintomatkoilta: Ikkunani Pariisissa (1951), Kylä
Cortinassa (1958).
Lähteet:
Anttonen, Erkki
Taidegrafiikka 1895-1950.
Teoksessa Ars. Suomen Taide 5.1990.
Anttonen, Erkki,
Kansallista vai modernia. Taidegrafiikka osana 1930-luvun taidejärjestelmää.
Kuvataiteen keskusarkisto. Valtion taidemuseo, Helsinki 2006.
Suomen kuvataiteilijamatrikkeli
www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/henkilotiedot.asp?id=591
Taidemaalari Toimi Kiviharju 50-vuotias
H.S. 2.6.1962
