Taiteilijat









Igor Eriksson (1925–1996)
Kuvataiteilija, taidegraafikko
Teos

Karl Igor Eriksson syntyi Helsingissä vuonna 1925. Hän opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa vuosina 1942–1943 sekä 1946–1947. Sen jälkeen hän opiskeli vielä Suomen Taideakatemian koulussa vuodesta 1947 vuoteen 1951 saakka.

Opiskelujen päätyttyä 1950-luvun alkuvuosina Igor Eriksson tutustui taiteilijaryhmittymään, joka kokoontui Kumlinin kehysverstaassa Uudenmaankadulla. Ryhmä X/10 päätti yhteisestä näyttelystä, joka tulisi olemaan esillä ympäri Suomea ja myös muissa Pohjoismaissa. Jo kuljetussyistä päädyttiin siihen, että esillä olisi grafiikkaa tai ainakin muita paperille tehtyjä teoksia.

Ryhmän johtohahmon Eino Ruutsalon mukaan ”periaatteena oli työskennellä ilman valmiiksi saneltuja dogmeja ja jokainen jäsen toimi omana jurynään. Jäsenillä ei ollut enempää yhtenäistä aatteellista kuin tyylillistä ilmaisukieltäkään, vaan taloudelliset seikat olivat vaikuttaneet ryhmän syntymiseen.”

Suomen Taidegraafikoiden kokoelmassa häneltä on 11 työtä. Niistä varhaisimmat ovat Malli ja Pyykkinuora vuodelta 1953 sekä Talvimaisema vuodelta 1954. Näissä varhaisimmissa töissä tekniikkana on käytetty viivasyövytystä ja akvatintaa, osa töistä on myös värillisiä. Valtaosa kokoelmassa olevista vedoksista on kuitenkin 1960-luvun lopulta. Aiheet kuvailevat modernin maailman ilmiöitä, mm. Uimapuvussa (1967), 

Ryhmän näyttelyiden lisäksi Eriksson oli mukana myös Suomen Taiteilijan näyttelyissä läpi 50- luvun ja 60-luvun lopun ja osallistui muiden kotimaisten näyttelyiden ohella myös kansainvälisiin näyttelyihin. Hänen teoksiaan oli esillä muiden muassa Prahassa, Tshekkoslovakiassa ja DDR:ssä 1954, Kiinassa 1955, Norjassa, Neuvostoliitossa, Israelissa, Kanadassa ja Tanskassa 1969 sekä monena eri vuonna Ruotsissa.

Suomalaista pop-taidetta -näyttelyssä Helsingissä 1996 häneltä oli mukana kaksi grafiikanvedosta, molemmat kivipiirroksia vuosilta 1968 ja 69. Toisen sävymaailma on kellansininen, toisen punakeltainen. Suomalaisen pop-taiteen synty lasketaan yleensä Nuorten näyttelystä 1966. POP oli yhden sukupolven ilmiö, mutta sillä oli suuri merkitys taiteen kuvakielen uudistajana. Kuvien teemat olivat arkisia, värit kirkkaita ja pinnat selkeitä.  Erikssonin grafiikassa näkyy yksi pop-taiteen ilmiöistä: ajan ihannenaisen, suurisilmäisen ja minihameisen gasellitytön nostaminen teoksen keskeiseksi objektiksi. 


Lähteet:

Peltola Leena,
Grafiikan nousukausi 1945 – 1970
Teoksessa Ars. Suomen taide 6. 1990.

Kuvataiteilijamatrikkeli
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/henkilotiedot.asp?id=202

Suomalaista pop-taidetta. Helsingin kaupungin taidemuseo 1.2.-17.3.1996.


   









Jyväskylän taidemuseon Holvi - Kauppakatu 23 - 40101 Jyväskylä - puh. (014) 266 4391 - taidemuseo[at]jkl.fi