Hjalmar Hagelstam (1899–1941)
Opettaja, kuvittaja, graafikko, lavastaja, taidearvostelija
Teos 1
Teos 2
Teos 3
Vuosisadan
vaihteessa syntynyt Hjalmar Hagelstam oli todellinen monitaituri.
Taidegraafikon uransa ohella hän toimi myös mainos- ja pilapiirtäjänä,
lavastajana, taidearvostelija ja muutamia vuosia myös Vapaan
taidekoulun opettajana. Hänen varsinainen grafiikan tuotantonsa
rajoittuu hyvin lyhyelle, vain nelisen vuotta kattavalle ajanjaksolle
1930-luvun alkuun, mutta hän ehti siitä huolimatta kiertää lukuisissa
näyttelyissä sekä koti- että ulkomailla. Hagelstam kaatui Jatkosodan
aikana Kannaksella syyskuussa 1941.
Hjalmar
Hagelstam syntyi Hyvinkäällä juuri ennen vuosisadan vaihdetta
huhtikuussa 1899. Hänen vanhempansa olivat professori Jari Alarik
Hagelstam ja Anna Eleonoora (o.s. Ehnrooth).
Hjalmar aloitti taideopintonsa Helsingin yliopiston
piirustussalissa, jossa hän opiskeli vuosina 1918–1923. Viimeisen
opiskeluvuotensa aikana nuori taiteilijanalku kävi myös Suomen
Taideyhdistyksen piirustuskoulua, minkä jälkeen hän jatkoi
taideopintojaan Pariisissa vielä neljän vuoden ajan.
Hagelstamin
graafinen tuotanto rajoittuu tiettävästi vain muutaman vuoden ajalle,
vuosille 1930–1934. Aluksi hän teki runsaasti kasvotutkielmia, joista
osa on luonteelta voimakkaasti tyyliteltyjä. Ne perustuvat selkeisiin
ja voimakkaisiin ääriviivoihin. Varjostusta ei ole käytetty, ainoastaan
hiukset on yleensä piirretty tummiksi säännöllisin viivoin. Tällaisia
teoksia ovat muiden muassa D’a-lal (1931), Tytönpää (1931) ja Sneggie,
valkoinen koiranpentu (1932). Suuri osa hänen teoksistaan on myös tehty
hänen varhaisempien maalaustensa pohjalta, esimerkiksi D’a-lal on ollut
ensin olemassa maalauksena.
Hänen
grafiikkaansa oli näyttelyissä esillä yhteensä 35 kertaa sen jälkeen
kun hän debytoi Pariisissa 1925 ja seuraavana vuonna Helsingissä.
Kansainvälisissä näyttelyissä esillä oli yhteensä yksitoista eri työtä.
Monipuolinen taiteilija toimi myös mainos- ja pilapiirtäjänä,
lavastajana ja taidearvostelijana, ja hän oli myös suunnitellut
abstraktit seinämaalaukset Bauhaus-henkiseen Fazerin kahvilaan vuonna
1930.
Vuosikymmenen lopulla (1938–1940) hän toimi myös opettajana Vapaassa
taidekoulussa. Taidekoulu oli perustettu vastavoimaksi liian
akateemiselle taideopetukselle; opettajiksi valittiin taiteilijoita
jotka ymmärsivät Ranskassa vuosisadan vaihteen molemmin puolin
syntyneitä taidesuuntauksia. Yksi koulun perustavista voimista, Maire
Gullichsen on myöhemmin todennut, ettei Vapaan taidekoulun
perustamisessa ollut kyse taideakatemian vastustamisesta, vaan
vaihtoehdosta. Se oli ranskalaisen väritaiteen tuulahdus
kansallismielisessä taideilmapiirissä.
Hjalmar
Hagelstam kaatui Kannaksella Uusikirkon pitäjässä syyskuussa 1941. Hän
oli tuolloin jo eronnut vaimostaan Kittystä (o.s. Fazer). Perheessä oli
kaksi lasta.
Suomen Taidegraafikot ry:n kokoelmassa häneltä on
seitsemän teosta, neljä niistä on viivasyövytyksiä, kaksi kuivaneuloja
ja yksi pehmeäpohja. Teoksista varhaisimmat ovat mainittu D’a-Lal ja
Mies ja nainen vuodelta 1931 ja myöhäisimmät omakuva Miehen pää ja
Istuva mies vuodelta 1934.
Lähteet:
Anttonen, Erkki,
Kansallista vai modernia. Taidegrafiikka osana 1930-luvun taidejärjestelmää.
Kuvataiteen keskusarkisto. Valtion taidemuseo, Helsinki 2006.
Julia Donner
Sininen laulu. Suomen taiteiden tarina.
http://yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=148
Suomen kuvataiteilijamatrikkeli
(www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/henkilotiedot.asp?id=282)
Hanna Soininvaara
Moderni graafinen suunnittelu 1930-luvun mainosjulisteissa
Pro Gradu, Jyväskylän yliopisto 2001.
