Taiteilijat









Hilkka Silvekoski (1913–1972)
Taidegraafikko
Teos 1
Teos 2
Teos 3

Taidegraafikko Hilkka Silvekoski oli ihmisenä hyvin persoonallinen.
Hän ei ollut tavallista arkityyppiä, vaan omaleimainen ihminen.
Tyynen, hiljaisen ulkokuoren sisällä oli voimakas annos syvästi tuntevaa taiteilijaa,
mikä vakuuttavasti ilmeni hänen tuotannossaankin.

Itseoppineen Hilkka Silvekosken puupiirroksissa on pehmeyttä ja haurautta, joka käy ilmi etenkin hänen nais- ja lapsifiguureistaan. Hän pyrki viemään sävyvastakohtien jyrkkyyden, viivan karkeuden ja mustien pintojen käytön äärimmilleen. Kivipiirroksissaan hän taas käytti hyväksi rakeisen pinnan tarjoamia sävymahdollisuuksia. Teoksissa on piirustuksellista herkkyyttä ja kepeyttä. Toisinaan ääriviivat hiipuvat pehmeästi häipyviksi täpliksi ilmaisten siten tunnelmaa tai keveää liikettä.

Hilkka Ilona syntyi tammikuussa 1913 Jaakko ja Hanna (o.s. Korhonen) Silvekosken tyttäreksi.  Perheen isä oli ammatiltaan maanmittaaja. Silvekosken perhe asui tuolloin Viipurissa ja Viipurin tyttökoulussa Hilkka myös kävi keskikoulun.  Sodan aikana perhe joutui evakkoon ja Hilkka Silvekosken tie vei lopulta Lahteen, josta tuli hänelle toinen kotikaupunki. Siellä hän hakeutui Lahden Taiteilijaseuran jäseneksi ja osallistui alusta saakka monin tavoin yhdistyksen toimintaan.

Ensimmäisen kerran hänen teoksiaan oli näytteillä Hämeenlinnassa 1948 ja Helsingissä 1949. Huolimatta yhteyksistään kotikaupunkinsa taiteilijaseuraan hän oli taiteilijana kuitenkin lähes itseoppinut, ainoa koulussa saatu oppi taiteen tekemiseen oli Aukusti Tuhkan taidegrafiikan kurssi 1950–51. Sen käytyään Silvekoski keskittyi tarmokkaasti piirtämiseen ja grafiikan tekemiseen.

1950- ja 1960-luvuilla Hilkka Silvekoski osallistui aktiivisesti Lahden taideyhdistyksen, Suomen taiteilijaseuran ja Suomen Taidegraafikoiden näyttelyihin sekä valtakunnallisiin Nuorten näyttelyihin. Myös ulkomailla hänen tuotantoaan oli esillä taajaan; hän osallistui esimerkiksi suomalaisen grafiikan näyttelyihin Ålesundissa 1957 sekä Weimarissa ja Tukholmassa 1960, mutta mikään yltiöpäisen ahkerana näyttelyesiintyjänä hän ei halunnut tunnetuksi.

Samoihin aikoihin taiteilija kokeili siipiään myös lastenkirjojen kuvittajana; Yrjö Hämäläisen Kettu Repolaisen teatteri, johon hän teki kuvituksen, ilmestyi vuonna 1957.

Suomen taidegraafikoiden kokoelmassa häneltä on kolmekymmentä teosta 1950–70 -luvuilta. Niistä 13 on puupiirroksia ja 17 kivipiirroksia. Teosten aiheina ovat usein herkät ja keveät naishahmot sekä lapset, usein pienet tytöt tai nuoret neidot. Useissa teoksissa kuvataan myös metsän, kukkien ja ihmisten välistä yhteyttä.

Musta väri oli olennaisinta omaa Hilkka Silvekosken tuotannossa. Hänen puupiirroksissaan on tavatonta pehmeyttä ja haurautta, joka käy ilmi etenkin eräistä nais- ja lapsifiguureista. Hän pyrki viemään sävyvastakohtien jyrkkyyden, viivan karkeuden ja mustien pintojen käytön äärimmilleen. Kivipiirroksissaan hän taas käytti hyväksi rakeisen pinnan tarjoamia sävymahdollisuuksia. Teoksissa onkin piirustuksellista herkkyyttä ja kepeyttä. Toisinaan ääriviivat hiipuvat pehmeästi häipyviksi täpliksi ilmaisten siten tunnelmaa tai keveää liikettä.

Onkin sanottu, että Silvekosken ”hienostuneelle, vähäeleiselle grafiikalle on ominaista elämänilon ja inhimillisen lämmön säteily” . Taiteilija itse puolestaan kertoi vuonna 1970 viimeisimmän teossarjansa lähtökohdasta: "Metsästä kaikki alkoi ja puiden rakkaudesta. Metsän henki on kaunis ja hyvä, sieltä on kotoisin runous, musiikki ja pienet linnut, myös voima ja hiljaisuus."

Hilkka Silvekosken taiteilijanura katkesi yllättäen; hän kuoli liikenneonnettomuudessa saamiinsa vammoihin maaliskuussa 1972.





Lähteet:

Helsingin Sanomat 21.3.1972.

Kuvataiteilijamatrikkeli
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/henkilotiedot.asp?id=1347

Käyhkö, Unto
Ääriviivoja
Hilkka Silvekoski. Muistonäyttely Lahden taidemuseossa 29.1.-22.2.1976.

Lahden Taidemuseo
Hilkka Silvekoski -kokoelma
www.lahdenmuseot.fi/main.php?id=101

Mattila, Ahti
In Memoriam
Hilkka Silvekoski. Muistonäyttely Lahden taidemuseossa 29.1.-22.2.1976.



   









Jyväskylän taidemuseon Holvi - Kauppakatu 23 - 40101 Jyväskylä - puh. (014) 266 4391 - taidemuseo[at]jkl.fi