Hans Brückner (1847–1949)
Graafikko, mainosgraafikko, maalari, valokuvaaja
Teos
Hans
Brückner oli syntyjään saksalainen. Hän muutti Suomeen 1920-luvun
puolivälissä ja solmi täällä avioliiton. Taidegrafiikkaa hän oli
opiskellut jo kotimaassaan; siellä opittu laakapainotekniikka oli
tärkeä perusta hänen taiteelleen, sillä hän käytti grafiikan
menetelmistä ainoastaan kivipiirrosta. Suomessa kivipiirros oli vielä
siihen aikaan melko harvinainen menetelmä, hänen lisäkseen vain reilut
puolenkymmentä graafikkoa käytti sitä.
Varsinaiselta
ammatiltaan Hans Brückner oli mainosgraafikko; taidegrafiikkaa hän teki
lähinnä omaksi ilokseen ja vapaa-ajan harrastuksenaan. Elantonsa hän
ansaitsi ensin Erva-Latvalan mainostoimistossa ja 1930-luvun alusta
lähtien Frenckellin taideosaston päällikkönä.
Grafiikan
ohella Hans Brückner harrasti myös maalausta ja valokuvausta. Hän oli
yksi viidestä kokeilevaa valokuvausta harjoittaneen ABISS-ryhmän
jäsenestä. Heidän mukaansa valokuvan ei pidä jäljitellä kuvataidetta,
vaan nostaa keskeisiksi aiheiksi modernin maailman ilmiöitä. Keskeisiä
aiheita olivatkin kaupunki, koneet ja liike. Niitä tuli korostaa
yksityiskohdin, yllättävin kuvakulmin, varjoin ja valoin. Ryhmä on
yhdistetty saksalaiseen uusasiallisuuteen ja moderniin saksalaiseen
valokuvaukseen. Brückner ei ollutkaan ABISS-ryhmän jäsenistä ainoa,
jolla oli yhteyksiä Saksaan, vaan itse asiassa jokaisella jäsenellä oli
sinne omat yhteytensä.
Myös
grafiikassaan taiteilija otti vaikutteita monista vuosisadan alun
Saksassa esillä olleista suuntauksista, ABISS-ryhmän yhteydessä
mainittu uusasiallisuus on usein nostettu esille yhtenä tärkeimmistä
virikkeen antajista. Kaikkiaan Hans Brückner oli kiinnostunut
nimenomaan modernista taiteesta ja modernin maailman kuvaamisesta.
Vaikka
taidegrafiikka oli Hans Brücknerille lähinnä harrastus, hän osallistui
koko Suomessa olonsa ajan aktiivisesti grafiikan yhteisnäyttelyihin
sekä kotimaassa että ulkomailla. Kaikkiaan hänen töitään oli niissä
esillä 29 kertaa; vain Kööpenhaminan 1937 ja Lontoon 1938 katselmukset
jäivät väliin. Lisäksi hän otti osaa muun muassa 1935–1936 Saksassa
kiertäneeseen suomalaisen grafiikan katselmukseen.
Suomen Taidegraafikot ry:n kokoelmassa häneltä on
kolme kivipiirrosta: näyttelyssä esillä oleva Ilves sekä sen lisäksi
Pää ja Uiskolan talo, kaikki vuodelta 1935.
Lähteet:
Anttonen, Erkki
Taidegrafiikka 1895–1950
Teoksessa Suomen taide 5. 1990.
Anttonen, Erkki,
Kansallista vai modernia. Taidegrafiikka osana 1930-luvun taidejärjestelmää.
Kuvataiteen keskusarkisto. Valtion taidemuseo, Helsinki 2006.
Venny. Kultakauden kolmiodraama.
http://yle.fi/venny/otsikoissa2b.htm