Aarne Aho (1904–1978)
Taidegraafikko
Teos
Aarne Rafael Aho syntyi Tampereella kesäkuussa 1904 Maria Ahon ja
asianajaja Hjalmar Ungerin perheeseen. Hän opiskeli Suomen
Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1935–39 ja uudelleen sodan
jälkeen vuonna 1941.
Ensimmäistä kertaa
Ahon taidetta oli esillä näyttelyssä Helsingissä jo vuonna 1939,
jolloin varsin kypsässä iässä taideopintonsa aloittanut Aho oli juuri
valmistunut piirustuskoulusta. Sotavuodet kuitenkin katkaisivat
taiteilijan työskentelyn ja hänen tärkein tuotantonsa sijoittuu
1950-luvulle.
Aarne Ahon grafiikan aiheina olivat maisemat, henkilökuvat sekä
kotoiset aihepiirit, ihmiset arkiaskareiden tai työnsä ääressä.
Grafiikan tekniikoista taiteilija oli eniten mieltynyt mezzotintoon,
jonka puitteissa hän taitavasti kehitti omaa ilmaisuaan.
Elämänkaari 1994. Hänen töissään vallitsee levollisen
sommittelun ansioista rauha ja pysähtynyt hiljaisuus. Pehmeät valöörit
luovat hienoja sävyjä vakavahenkisiin aiheisiin, joita leimaa
suurpiirteinen naivistinen kömpelyys.
Suomen Taidegraafikot ry:n kokoelmassa häneltä on 15 grafiikanlehteä.
Niistä varhaisin on Tytön pää vuodelta 1943 ja myöhäisin Pop (1966). Ne
molemmat ovat mezzotintoja, kuten valtaosa hänen muustakin
tuotannostansa.
Aarne Ahon grafiikkaa on nähty maailmalla 1940-luvulta 1970-luvun
loppupuolelle asti aina Kiinaa ja Brasiliaa myöten. Hän on saanut
useita apurahoja ja palkintoja osoituksena vankasta asemastaan
suomalaisen grafiikan tekijänä. Pro Finlandialla hänet palkittiin
vuonna 1962.
Lähteet:
Suomen kuvataiteilijamatrikkeli
(www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija.asp?id=167)
Elämänkaari.
Alvar Aalto -museo. 1994.
Peltola, Leena.
Suomalaista taidegrafiikkaa 1910-luvulta 1960-luvulle.
Teoksessa Suomen taidetta 1900 1960. Helsingin kaupungin taidemuseo.
1983.
Peltola, Leena.
Grafiikan nousukausi 1945-1970.
Teoksessa Ars Suomen taide. Otava. 1990
