o p e t u s


h i s t o ri a   j a   s o t i e n   s a n k ar i t

m a i s e m a

k e r ä i l y

a i t o   v a i   k o p i o

m u o t o k u v a

u s k o n t o

Laatukuva





Tuntematon,
Kaksi naista.


Karenbergh,
Lapsenpiika.

Tuntematon,
Adriaen J. van Ostaden mukaan,
Majatalo, 1600-luku.


Laatukuviksi kutsutaan taideteoksia, joissa esitetään kohtauksia ihmisten arkielämästä. Erityisen suosittuja laatukuvat olivat Euroopassa 1600-1800 -luvuilla. Laatukuvan perustyyppinä pidetään alankomaalaisten taiteilijoiden intiimejä kuvauksia keskiluokkaisista interiööreistä ja koomissävyisiä esityksiä majatalojen tapahtumista ja henkilöistä. Laatukuvia ovat yleensä pienikokoisia, tyyliltään realistisia ja täynnä yksityiskohtia. Niitä ei tehty suurten linnojen tai kirkkojen koristeiksi vaan kotien seinille. Tämän vuoksi teosten aiheiden tuli käsitellä tavallista elämää.

Maalausten ihmiset saivat olla rikkaita tai köyhiä, vanhoja tai nuoria, naisia tai miehiä. Pääasia oli, etteivät he tehneet kuvissa mitään historiallista tai mahtipontista. He eivät myöskään olleet joutilaita, kuten esimerkiksi muotokuvien mallit. Joskus laatukuvissa saattaa olla opettavainen tai moraalinen viesti, kuten vihjaus luvattomasta rakkaudesta tai ihmiselämän katoavaisuudesta

Teollistuminen, kaupungistuminen ja väestönkasvu muuttivat arkielämän käytäntöjä ja yhteiskunnan rakenteita 1700-1800 -luvuilla. Uudet ammatit vaativat koulutusta yhä enemmän, siihen kaikilla ei ollut varaa. Luku- ja kirjoitustaitoisia olivat pääasiassa keski- ja yläluokan ihmiset. Lapsityövoiman käyttö oli yleistä. Naiset alkoivat vaatia tasa-arvoa, mm. äänioikeutta 1800-luvun lopulla. Samoihin aikoihin alkoi muotoutua uusi kaupunkikulttuuri. Kaupungeissa oli ihmisvilinää, mielenosoituksia, elinkeinoelämää ja kulttuuripalveluja. Kuitenkin taide sekä muut kulttuurinautinnot olivat vain vauraan väestönosan etuoikeus.

Uusi teollisuuden aika erotti kodin ja työpaikan. Miesten ja naisten roolit määriteltiin tarkasti, miehen kunnia-asiana oli elättää perheensä. 1800-luvun lopulla kehittyi perhettä ja äitiyttä korostava kulttuuri. Todellisuudessa kaksinaismoralismi oli yleistä. Miesten sallittiin vierailla ilotaloissa ja pitää useita naissuhteita, kunhan tämä tapahtui kodin ulkopuolella ja suhteellisen salassa. Naisten tehtäväksi jäi arkielämän järjestäminen ja perheen maineen säilyttäminen. Laatukuvat eivät juurikaan ottaneet kantaa yhteiskunnan myllerryksiin tai teollistumisen tuomiin epäkohtiin. Kriittiset kuvat eivät olisi sopineet ajan porvariskoteihin, joiden sisustusta hallitsi mieltymys romantiikkaan ja kodikkuuteen.

Kysymyksiä ja pohdittavaa:
  • kuvittele, millaista elämä on ollut 1600-luvulla? Miten nykyajan elämä eroaa laatukuvien esittämästä maailmasta? Miten arkiympäristön esineistö on muuttunut aikojen kuluessa?
  • mitä teokset kertovat ihmisestä yleensä?
  • piirrä (ja maalaa koulussa) oma laatukuvasi: valitse kotiympäristöstäsi jokin arkipäiväinen tilanne, jonka kuvitat. Tee laatukuvasi nykyajan esineistöllä ja väreillä.


Kuvat: Kari Flinkman
Teksti: Teija Luukkanen





m u s e o t o i m i n t a




hakemisto
p ä ä s i v u l l e


Jyväskylän taidemuseo © webdesign Päivi Hintsanen 2000