o p e t u s

Antti Halonen syntyi Lapinlahdella. Hän aikoi ensiksi opiskella kanttoriksi, mutta huono rahatilanne esti aikeet. Vuosisadan vaihteessa Antti lähti Tuusulaan suunnittelemaan ja rakentamaan veljelleen Pekka Haloselle ateljeekotia. Seuraavan kymmenen vuoden ajan hän keskittyikin rakentamiseen. Vuonna 1909 Antti Halonen tuli Jyväskylään suunnittelemaan veljelleen Aapelille koti- ja tehdasrakennusta. Samalla Antti suunnitteli itselleen ateljeetilan, jossa hän työskenteli viiden vuoden ajan. Jyväskylässä oleskelu oli ainoa aika, jolloin Antti keskittyi taiteen tekemiseen. Hän oli opiskellut taidetta ilmeisesti Tuusulan aikana mm. Akseli Gallen-Kallelan, Eero Järnefeltin ja veljensä johdolla. Ensimmäisen kerran hänen taideteoksiaan oli näytteillä vuonna 1904. Jyväskylän aikana Antti osallistui aktiivisesti yhteisnäyttelyihin. Myöhemmin Halonen työskenteli rakennusopin ja käsityönopettajana kansanopistossa, mutta jatkoi maalaamista.


TAITEILIJA
Kuopiolaissyntyinen S.A. (Sigfrid August) Keinänen tuli kuvataiteiden pariin kansan keskuudesta. Ennen taidemaalariksi ryhtymistään hän toimi puurakennusmiehenä ja värjärinä. Keinänen valmistui Jyväskylän seminaarin ensimmäiseltä vuosikurssilta vuonna 1867, jonka jälkeen hän jatkoi opiskeluaan Helsingissä Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Vuonna 1868 järjestettiin Jyväskylän seminaarissa S.A. Keinäsen näyttely, joka oli ensimmäinen taidenäyttely kaupungissa. Näyttelyllä kerättiin rahaa taiteilijan ulkomaanopintoja varten. Keinänen lähtikin samana vuonna opiskelemaan ensin Tanskan Kuninkaalliseen Taideakatemiaan ja seuraavana vuonna Tukholman vastaavaan kouluun. Myöhemmin S.A. Keinänen opetti piirustusta useissa eri oppikouluissa sekä Taideteollisessa keskuskoulussa ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Hän tuotti myös oppimateriaalia koulujen piirustustunneille. Parhaiten Keinänen tunnetaan varhaisten Kalevala-aiheisten maalausten tekijänä. Vuonna 1895 hän julkaisi piirrossarjan "Kuvia Kalevalasta".

Keinänen edusti düsseldorfilaista maalaustapaa ja teki ensisijaisesti henkilökuvia ja lapsiaiheita. Hän tulkitsi kuvattaviaan psykologisesti ja sosiaalisesti. Hän maalasi myös maisemia ja kalevalaisia aiheita. Alkuaikoina Keinäsen töissä esiintyi runsaammin ihannoivaa kansankuvausta, joka oli kuitenkin sovinnaista ja mietoa. Tuon ajan tunnetuin kansankuvausteos häneltä oli "Käräjätalon eteisessä" vuodelta 1880. Myöhemmin hänen kansankuvauksensa sai teknillisesti vapautuneemman, mutta samalla ylimalkaisemman luonteen. Keinäsen kansanelämän kuvaukset ovat hänen merkittävimpiä töitään Kalevala-aiheisten maalausten ja kuvitusten rinnalla.


KUVA
TAITEILIJA
Richard Forsell oli ensimmäinen Jyväskylän alkeisopiston piirustuksen opettaja. Hän edusti tiettävästi romanttista taidesuuntaa ja oli opiskellut Dresdenin akatemiassa. Vuonna 1896 Forsell auttoi seminaarin lehtori Rafael Hårdhia tämän valokuvaamossa**.


TAITEILIJA
Natalia (Natta) Granath valmistui Jyväskylän seminaarista piirustuksenopettajaksi. 1880-luvun alkupuolella hän toimi Rikhard Forsellin sijaisena ja vuonna 1890 hänet nimitettiin lyseon piirustuksen opettajaksi. Tässä virassa hän toimi 1920-luvun alkupuolelle saakka. Lähes neljäkymmentä vuotta opettajana toiminutta Granathia pidetään arkkitehtuuriopetuksen alkuunpanijana ja innoittajana. Hänen aikanaan Lyseossa opiskeli useita oppilaita, joista tuli myöhemmin arkkitehtejä. Hän toimi myös valmistavien koulujen opettajana vuosina 1898-1916. Valmistavat koulut olivat yksityisiä opinahjoja, joissa annettiin alkeistietoja oppikouluihin pyrkiville.


 Natalia Granath, Jyväskylän lyseon opettaja, vuonna 1905, Keski-Suomen kuva-arkisto
TAITEILIJA
Rauha Oksanen valittiin vuonna 1916 Jyväskylän naisseminaarin piirustuksen ja käsitöiden opettajan virkaan. Hän oli opiskellut taidetta Taideteollisessa keskuskoulussa ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa sekä Münchenin taideakatemiassa. Jyväskylässä Oksanen toimi opetustyönsä ohella seminaarin museon johtokunnan puheenjohtajana ja hän mielellään innosti oppilaitaan mukaan museotyöhön. Hänen sydäntä lähellään olivat museotyön lisäksi tyttöjen ja naisten liikuntaharrastukset ja hän kuuluikin Jyväskylän naisvoimistelijoiden perustajajäseniin. Rauha Oksanen asui itse suunnittelemassaan talossa Mäki-Matin kadulla sisarensa kanssa.


TAITEILIJA
Kuopiossa syntynyt Toivo Salervo valmistui vuonna 1910 Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuuriosastolta. Seuraavat kolme vuotta hän toimi apulaisena Onni Tarjanteen arkkitehtuuritoimistossa. Jyväskylään Salervo tuli vuonna 1913 Yrjö Blomstedtin työn jatkajaksi miesseminaarin piirustuksen, veiston ja kaunokirjoituksen lehtorin virkaan. Vakinaisen virkansa lisäksi Salervo opetti piirustusta seminaarin naisosastolla ja Jyväskylän yhteiskoulussa. Lisäksi hän vaikutti aktiivisesti kaupungin kuvataide-elämässä toimien mm. puheenjohtajana käsityöläiskoulussa, Keski-Suomen kotiteollisuusyhdistyksessä (1914-1918) sekä Keski- Suomen taideseurassa (1915-1918). Seminaarin vuosien jälkeen hän toimi vuosina 1918-1944 kouluhallituksen piirustuksen, veiston ja kaunokirjoituksen tarkastajana. Salervon aikana seminaarissa laajennettiin henkilöpiirustusta ja muovailua sekä lisättiin taidehistorian opetusta. Hän oli myös innokas museomies ja kiinnostunut kansanomaisista rakennuksista ja koristemuodoista. Hänen tunneillaan käytettiinkin seminaarin museon kokoelmia mallina käsitöissä ja kuvaamataidon opetuksessa. Salervo julkaisi useita oppikirjoja ja piirustusmalleja sekä piti seminaarin oppilaille piirustuskerhoja. Jyväskylään Toivo Salervo suunnitteli mm. oman kotinsa Älylään ja Harjun urheilukentän.


KUVA
TAITEILIJA
Edla Soldan toimi vuosina 1863-1879 Jyväskylän naisseminaarin suomen kielen ja piirustuksen opettajana. Hän opetti myös miesseminaarin puolella piirustusta ja perspektiivioppia. Naisten piirustuksen opetus oli tuolloin jonkin verran elävämpää eikä niin teknistä kuin miehillä. Soldan oli opiskellut piirustusta matkoillaan Saksassa ja Sveitsissä. Hän myös suomensi vieraskielisiä piirustuskirjoja, kuten G.A. Hippiuksen Piirustusopin alkeet vuonna 1867 ja G.H. Hetscin Perspektiiviopin johdanto I:n vuonna 1875. Muutenkin Soldan toimi aktiivisesti taiteen parissa. Hän tuki ja kannusti lahjakkaita oppilaitaan, kuten S.A. Keinästä ja Erland Stenbergiä.


TAITEILIJA
Hilda Söderström aloitti opintiensä Jyväskylän tyttökoulusta ja jatkoi sieltä seminaariin. Valmistuttuaan seminaarista vuonna 1874 hän lähti opiskelemaan kuvataidetta Suomen Taideyhdistyksen piirustuskouluun. Lisäksi hän kävi monien ajan naistaiteilijoiden tapaan Adolf von Beckerin yksityisakatemiaa. Söderström pätevöityi piirustuksenopettajaksi vuonna 1879. Hän kuuluikin ensimmäisiin taideopetusta saaneisiin opettajiin maassamme.

Opettajan uransa Hilda Söderström aloitti Helsingistä, mutta siirtyi 1880-luvun alkupuolella Jyväskylään opettamaan piirustusta alkeisopistoon ja seminaariin. Välillä hän opetti Sortavalan seminaarissa, mutta palasi Jyväskylään, jossa hänestä tuli vakituinen piirustuksen ja käsityön opettaja. Vuosisadan vaihteessa hän aloitti työnsä naisseminaarin johtajana.


TAITEILIJA
Kuvanveistäjä Johan Erland Stenberg valmistui kansakoulun opettajaksi Jyväskylän seminaarin ensimmäiseltä, vuonna 1863 aloittaneelta kurssilta. Kuvanveistossa hän sai hyvin kansainvälisen koulutuksen. Vuosina 1869-1873 Stenberg opiskeli Tukholman Kuninkaallisessa Taideakatemiassa ja seuraavan lukuvuoden taidekoulussa Kööpenhaminassa. Myöhemmin hän täydensi opintojaan Roomassa, Firenzessä ja Münchenissä. Jyväskylän lyseon piirustuksen opettajana Stenberg toimi vuosina 1886 ja 1887-1890. Hän oli myös piirustuksen ja kaunokirjoituksen opettaja Jyväskylän tyttökoulussa vuosina 1887-1888. Erland Stenbergin tunnetuin julkinen veistos on Ouluun vuonna 1881 pystytetty F.M. Franzénin patsas. Hän teki myös mm. piirilääkäri W.S. Schildtin rintakuvan sekä Jyväskylän kaupungin kirkkoon apostoli Paavalin patsaan.


TAITEILIJA
Heikki Haataja opiskeli Kajaanin seminaarissa, jonka jälkeen siirtyi yliopistoon. Hän suoritti filosofian kandidaatin ja piirustuksen opettajan tutkinnon sekä opiskeli Ateneumin Taideteollisuuskoulussa. Kuvanveistoon hän perehtyi Emil Vikströmin johdolla vuonna 1913. Haataja toimi opettajana eri puolilla Suomea ennen kuin päätyi Jyväskylään. Täällä hän toimi seminaarissa kaunokirjoituksen ja käsitöiden lehtorina vuodesta 1919 alkaen. Haataja erotettiin kuitenkin vuonna 1927, jonka jälkeen hän siirtyi liikealalle.


TAITEILIJA
Aurore Hirn os. Westzynthius tunnettiin Jyväskylässä erikoislaatuisista höyhentauluistaan. Hän syntyi Rautalammilla ja jo nuoruudessaan hän oli taitava käsitöiden tekijä. Aurore muutti Jyväskylään mentyään naimisiin vuonna 1863 Richard Hirnin kanssa, joka oli Jyväskylän Alkeisopiston eli myöhemmän Jyväskylän lyseon saksan ja ranskan kielen lehtori. Perheeseen syntyi neljä poikaa ja Aurorea pidettiin kaupungissa erittäin auttavaisena ja ystävällisenä lehtorin rouvana. Kotonaan hän sommitteli sulista ja höyhenistä asetelmia ja maisemia, joihin hän oli jo nuorena saanut innoituksen huomattuaan kuinka kauniita kukka-asetelmia kauniin värisistä höyhenistä pystyi muodostamaan. Joskus taulujensa materiaaleina hän käytti myös olkea, kalansuomuja, jäkälää ja sammalta. Hirn ei myynyt teoksiaan, vaan antoi niitä lahjoiksi ystävilleen ja sukulaisilleen. Hän kuitenkin lähetti teoksiaan taideteollisuus näyttelyihin koti- ja ulkomaille, missä ne saavuttivat useita palkintoja. Hirnin teokset antavat mielenkiintoista ajankuvaa Keski-Suomesta.


KUVA
TAITEILIJA
Eemil Marelius oli Jämsässä vaikuttanut taiteilija ja kulttuuripersoona. Kansakoulun Marelius kävi Jämsässä, mutta opinnot jatkuivat vuosina 1881-1887 Jyväskylän lyseossa. Siellä hänen piirustuksen opettajanaan oli Natalia Granath, joka todennäköisesti kannusti Mareliusta jatkamaan taiteen opiskelua. Marelius lähtikin opiskelemaan Helsinkiin erilaisille kursseille mm. Suomen Taideyhdistyksen piirustuskouluun. Täydennystä opintoihinsa hän sai Tanskassa Kööpenhaminan Kuninkaallisessa taideakatemiassa. Suomeen palattuaan Marelius työskenteli Tampereella, mutta palasi 1890-luvun alussa Jämsään. Siellä hän toimi monipuolisesti taiteen parissa. Maalauksissaan hän kuvasi usein Jämsän kirkkoa, maalaistaloja ja maisemia. Marelius oli mukana perustamassa kirkkomuseota sekä järjestämässä iltamia ja kuvaelmia. Lisäksi hän suunnitteli pappilan puutarhan ja puistokäytävät sekä Jämsän kunnan vaakunan (käytössä 1924- 1948). Mareliuksen toimeentulo oli tiukkaa, mutta siitä huolimatta hänet muistetaan oman arvonsa tunteneena, erikoislaatuisena, hieman keikarimaisena persoonana.



TAITEILIJA
Elin Danielson on yksi maamme merkittävimmistä 1880-luvun naistaiteilijoista. Taiteilijana hän oli realisti ja naturalisti, mutta myöhemmin hän sai vaikutteita myös impressionismista. Danielson opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja Adolf von Beckerin yksityisateljeessa. Aluksi hän epäröi ryhtyä vapaan taiteilijan uralle, joten hän hankki koulutuksen posliinimaalaajaksi. Tämän jälkeen vuonna 1882 hän saapui Jyväskylän seminaariin Hilda Söderströmin sijaiseksi opettamaan piirustusta.

Jyväskylään Elin Danielsonin toi todennäköisesti hänen siskonsa Rosa, joka opiskeli naisseminaarissa. Danielson koki kuitenkin opettajan ammatin liian rajoittuneeksi ja ehkä itsenäisenä naisena tunsi pikkukaupungin kontrolloivan ilmapiirin ahdistavaksi. Söderströmin palattua Sortavalan seminaarista vuonna 1883 Elin Danielson muutti Pariisiin jatkamaan taideopintojaan.


KUVA
TAITEILIJA
Rosa Danielson (myöhemmin Ahonius) oli syntynyt Ilmajoella ja valmistui Jyväskylän seminaarista vuonna 1886. Seuraavana keväänä hän toimi sisarensa tavoin seminaarin piirustuksen opettajan sijaisena. Jyväskylästä Rosa Danielson siirtyi Tampereelle kansakoulun opettajaksi. Rosa oli sisarensa mallina mm. maalauksessa "Teepöydän ääressä" (1890), joka kuvaa "nykyajan naista" tupakoimassa aamiaisen jälkeen. Provosoiva aihe herätti kiinnostusta ajan taidepiireissä.

Valokuvat:
Keski-Suomen museon valokuva-arkisto
Jyväskylän yliopiston museo

Mistä TAIDE on kotoisin?
p ä ä s i v u l l e


Jyväskylän taidemuseo © webdesign Päivi Hintsanen 2000, Jaana Oikari 2002