o p e t u s

Keski-Suomi kulttuurin ja taiteen alkuvoimana

Eri taiteenalojen edustajat tulivat 1800-luvun loppupuolella Keski-Suomeen etsimään alkuperäistä luontoa ja kansaa. Luonto oli vielä turmeltumaton, rakennettu ympäristö samoin. J.L.Runebergille, Akseli Gallen-Kallelalle ja monille muille säätyläiskirjailijoille ja taiteilijoille keskisuomalaiset maisemat ja ihmiset tarjosivat alkukantaisen ja eksoottisen elämyksen.

Kun Suomi siirtyi vuonna 1809 Ruotsin alaisuudesta Venäjän vallan alle, maasta tuli keisarillisen Venäjän suuriruhtinaskunta. Uudessa poliittisessa tilanteessa ajatus suomalaisesta kansakunnasta ei enää rakentunut Länsi-Suomen ruotsalaisuuden vaan Sisä- ja Itä-Suomen "alkuperäisen suomalaisuuden" varaan. Suomen suuriruhtinaskunnan sivistyneistön pyrkimyksenä oli kehittää maan kansallista yhtenäisyyttä. Suomalaisuutta lähdettiin hakemaan nyt Sisä-Suomen erämaista, sen luonnosta ja kansasta.

1800-luvun kulttuurihistorian suuri kertomus oli suomalaisuuden nousu, mikä oli ominaista myös Keski-Suomen sivistyselämän alkuvaiheelle. Jyväskylän ja sen ympäristön sivistyshenkisyyttä leimasi isänmaallinen, kansanvalistuksen henki. Keski-Suomi nousi 1880-luvulla Jyväskylän koulujen kautta sivistyneistön tietoisuuteen suomalaisuus- ja kansansivistyspyrintöjen keskuksena. Keski-Suomi oli myös alue, jonne taiteilijat tulivat hakemaan alkuperäistä suomalaisuutta. Kansallisen taiteen idealismi perustui runebergläiseen käsitykseen, jonka mukaan kansanrunoudessa esiintyvä suomalaisuus olisi löydettävissä sisämaasta. 1890-luvulla painopiste siirtyi lönnrotlaiseen näkemykseen, jolloin suomalaisuutta lähdettiin hakemaan Karjalasta.

AKSELI GALLEN-KALLELA

Keski-Suomi oli taiteilija Akseli Gallen-Kallelalle (1865-1931) merkityksellistä aluetta, sillä hänen 1880-luvun realistiset kansankuvauksensa syntyivät Korpilahdella ja Keuruulla. Tuolloin nuori Gallén (vuodesta 1907 alkaen Gallen-Kallela) uskoi, että Sisä-Suomesta löytyisi turmeltumaton, alkuperäisenä säilynyt ja henkisesti rikas suomalainen kansa. Vaikutelmistaan keskisuomalaisesta luonnosta ja kansasta Gallén on kertonut:

"Onko se korpien hiljaisuus, joka minua niin hurmaa? Tietysti myös rakennuksien jykevät muodot ja ihmisten kovat, minulle niin kauniit kasvot. Ja mikä minua niin ihastuttaa on heidän lakooninen puheensa."

Axel Gallén saapui ensi kertaa Sisä-Suomeen Keuruulle 1884, missä hän maalasi rakennuksia ja pihapiirejä. Kesällä 1886 Gallén saapui miltei suoraan Pariisista Korpilahden Kärkisiin, jolloin hän kulki kylillä ja kävi taloissa kansanmiesten tapaan tuohivirsuissa ja puukko vyöllä.

Gallén vietti yli puoli vuotta joulukuusta 1886 syyskuuhun 1887 Keuruulla Ekolan torpassa. Talvivalossa kimalteleva luminen metsä oli Gallénin mukaan "kuin jalokivikauppa Pariisissa". Kolmannen kerran Gallén saapui Keuruulle mukanaan taiteilijatoverinsa Louis Sparre. Joskus heidän seuraansa liittyi tuolloin Keuruulla kesäänsä viettänyt Eero Järnefelt. Kreivi Sparrelle Ekolan torakoita vilisevässä torpassa vietetty kesä oli unohtumaton. Päivän askeettisiin aterioihin kuului leipää, viiliä, muikkuja ja maitoa sekä suolalla maustettua kahvia.

Kesällä 1904 Gallénin koko perhe asettui asumaan Konginkankaalle Lintulan taloon. Gallén saattoi tehdä Jolanda-moottoriveneellään pitkiäkin retkiä kauniin Keiteleen vesillä löytäen erämaaluonnon rauhaa. Talvella 1906 Gallén saapui Keski-Suomeen Suolahden Kirppulaan, missä aika kului ilvesjahdissa ja maalatessa. Useat aurinkoisia ja louhikkoisia lumirinteitä kuvaavat maalaukset syntyivät noilla talvisilla metsästysretkillä.

Kesällä ja syksyllä 1928 Gallen-Kallela asui muutaman kuukauden ajan Korpilahden Kovasen talossa. Hänen seuralaisenaan oli kustannusjohtaja Martti Raitio, joka kirjasi ylös taiteilijan Afrikka-muistoja. Loppukesästä Gallen-Kallelan toverina oli Kovalassa Carl Bengts:

" Varsinkaan herrasmiehistä ei Kallela Kovalassa ollessaan pitänyt, mutta kun ilmestyi joku miehenrehveli, Kallela pyysi tuomaan hänet sisälle. ... Hän oli mukana heinänkorjuussakin, kun sade uhkasi.

Kerran Kallela ja Bengts yhdessä narrasivat Kovalan vaaria. Bengts oli Lintulan tuvassa yksin ollessaan piirtänyt konepaperille sakset ja nuorankerän viereen ja asettanut piirroksen seinälle oikeitten saksien rinnalle. Kallela sisään astuttuaan heti huomasi petkutuksen. Mutta kun vaari tuli maalareita katsomaan, niin keinutuolissa istuva professori (Kallela) oli hypistelevinään jotakin ja pyysi vaarin tuomaan hänelle sakset seinältä. Vaari yritti hyppysiinsä piirrettyjä saksia, ja Kallela sai kepposelleen nauraa."

EERO JÄRNEFELT, AHLSTEDTIT

Eero Järnefelt (1863-1964) vieraili Keski-Suomessa useampia kertoja ensin Keuruulla, sitten Jämsässä, Jyväskylässä ja Korpilahdella. Keuruulla Järnefelt maalasi idyllisen Kesäkuun yön, joka kuuluu Ateneumin kokoelmiin. Jyväskylän maaseurakunnan kirkossa Taulumäellä on Järnefeltin maalaama alttaritaulu, ja 1910-luvulla Järnefelt työskenteli ns. Hyrkkölän taiteilijasiirtolassa Korpilahdella.

Fredrik Ahlstedt (1839-1901) oli ollut Axel Gallénin ja Eero Järnefeltin opettajana Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Fredrik Ahlstedt saapui taiteilijavaimonsa Nina Ahlstedtin kanssa Korpilahdelle ensi kertaa kesällä 1891. Seuraavana kesänä he asettuivat asumaan Mutasen pappilaan, joka oli tulevan taidemaalarin Alvar Cawénin syntymäkoti. Fredrik Ahlstedtilta tilattiin Jyväskylän kaupunginkirkon alttarimaalaus Sallikaa lasten tulla minun tyköni. Nina Ahlstedt maalasi alttaritaulun loppuun Fredrik Ahlstedtin kuoltua kesken työn.

WILHO SJÖSTRÖM, PEKKA HALONEN JA JUHO RISSANEN

Wilho Sjöström (1873-1944) oli myös ollut Fredrik Ahlstedtin oppilaana, minkä jälkeen hän opiskeli Pariisissa ja Tanskassa. Palattuaan Suomeen hän hakeutui suomalaisen maiseman ja kansan pariin Saarijärvelle ja Viitasaarelle. Viitasaaren Kymönkoskella kesällä 1902 maalattu Pilvinen päivä toi Sjöströmille valtionpalkinnon. Kaikkiaan taiteilija vietti Saarijärvellä ja Viitasaarella yli kaksi vuotta. Kesällä 1904 Sjöström saapui jälleen Keski-Suomeen, nyt Korpilahdelle Mutasen pappilaan, joka oli monien Keski-Suomessa vierailleiden taiteilijoiden ja kirjailijoiden tukikohta. Hän sai tehtäväkseen Korpilahden kirkon alttaritaulun maalaamisen. Hän kannusti myös nuorta Alvar Cawénia valitsemaan kuvataiteilijan ammatin, minkä tämä sitten tekikin.

Pekka Halonen (1865-1933) ja Juho Rissanen (1873-1950) olivat kasvaneet suomenkielisessä Savossa. Halosen tausta oli talonpoikainen, Rissanen tuli loisperheestä, joten kummankaan ei tarvinnut lähteä erityisesti etsimään "alkuperäistä suomalaista kansaa".

Pekka Halonen tuli ensimmäisen kerran Jyväskylään opiskelemaan seminaariin, mutta keskeytti opinnot. Haloselta tilattiin myöhemmin Karstulan kirkon alttaritaulu, joka valmistui 1905. Vuonna 1916 taiteilija tuli perheineen Kuhmoisiin viettämään kesää Kivikosken torpalle, josta tuli Halosten kesäkoti moneksi vuodeksi. Siellä syntyi monia koski- ja myllynränniaiheisia maalauksia.

Juho Rissanen kävi kolme kertaa Keski-Suomessa maalailemassa ja sukuloimassa. Vuonna 1915 hän asui kirjailijatoverinsa Joel Lehtosen kanssa Kintaudella Keuruun ja Jyväskylän puolivälissä. Rissasen Kintauden ajan merkittävin maalaus on Kehrääjä.

MAGNUS ENCKELL

Magnus Enckell (1870-1925) hakeutui pois pääkaupungista ensimmäisen maailmansodan vuoksi, sillä pimennetyn Helsingin ankeus ahdisti taiteilijaa. Enckell vietti kaksi aurinkoista kesää 1915 ja 1916 Saarijärvellä Riekon talossa. Vierailut Saarijärvellä, luonnon alkulähteillä, vahvistivat Enckellin siirtymistä taiteellisessa ilmaisussaan symbolismista ja niukasta väriasteikosta kohti ranskalaishenkistä kolorismia. Hän maalasi Saarijärvellä pääasiassa maisemia, mikä oli hänelle uusi aluevaltaus, joukkoon mahtuu myös pari onkija-aihetta.

HYRKKÖLÄN TAITEILIJASIIRTOLA

Korpilahdella Hyrkkölän kylässä lähellä Alvar Cawénin kotia työskenteli 1910- ja 1920 -luvuilla useita kuvataiteilijoita osaksi luonnonkauniiden maisemien houkuttelemina, osaksi ensimmäisen maailmansodan vuoksi. Tähän ns. Hyrkkölän taiteilijasiirtolaan kuuluivat muun muassa Yrjö Ollila, Uuno Alanko, Eero Järnefelt, Per Åke Laurén ja Eemu Myntti.

Lähteet




Mistä TAIDE on kotoisin?
p ä ä s i v u l l e


Jyväskylän taidemuseo © webdesign Päivi Hintsanen 2000, Jaana Oikari 2002